torstai 28. kesäkuuta 2012

UNIA

Kahtena yönä olen nähnyt unta joesta.
Ensimmäisessä kuljin kaupungilla huopa ympärilläni ja huomasin että minulla ei ollut ollenkaan vaatteita alla. Vaeltelin kaupungilla ja tulin joen rannalle, sieltä oli lähdössä alus jossa matkusti paljon ihmisiä enkä päässyt siihen mukaan, mietin että pitää sitten mennä bussilla ja huomasin että minulla oli muutama kolikkokin kädessä. Sen enempää en muista unesta.

Toisessa unessa kävelin joen viertä pitkin ja yhtäkkiä minä ja joku toinen henkilö pudottiin alas veteen, huomasin kuinka toinen oli hädissään, minä vaan sukelsin rohkeasti syvemmälle ja huomasin että vesi olikin melko kirkasta ja puhdasta. Yritin ajatuksissani rohkaista toista että hänkin rauhoittuisi .Pinnalle päästyäni ponkaisin innokkaasti ylös vedestä. Uimme rantaan ja ihme kyllä pystyin ihan itse nousemaan suoraa muuria pitkin ylös hyvin voimakkaana ja notkeana. En tarvinnut apua ihmisiltä jotka olivat muurin yläpuolella.

VENUS-TRANSIITTI, RUUSUSÄDEKOODIEN AKTIVOINTI JA YLÖSNOUSEMUSOIREITA



Sinistä sädettä kanavoinut Shekina Rose (www.shekinaspeaks.com)
5.6.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Venus-transiitti on harvinainen astrologinen ja astronominen tapahtuma, mikä tuo hyvin voimakkaita transformaatioenergioita, jotka vaikuttavat tunnekehoonne hyvin syvällä tasolla. Tämä aikaansaa lisää jännitettä ja radikaaleja muutoksia ja transformoi kiinnittymistä aineelliseen maailmaan ja 3D-järjestelmiin, jotka ovat vaikuttaneet pitävän teidät turvassa, turvattuna ja kontrolloituna. Venus-transiitti on porttiportaali, joka lataa pyhän jumalaisen feminiinisyyden jumalaisen valkoisen valon puhtainta olemusta. 13

Ydinolemuksenne on tulossa pyhään harmoniaan luomisen äitimaljan vasta-ankkuroitujen ruususädekoodien ja keskusauringon ja galaktisen keskuksen lähteen kautta. Nämä planeetta-asetelmat ja portit kalibroivat taajuutenne uuteen maapalloon ja ykseysliittoon. 33. Ruususädekoodit jatkavat harmonisen resonanssin tuomista Gaian kanssa ja solujenne valaisemista vuoden 2013 ajan.

Monet teistä löytävät ehkä itsensä toimintatapavaihdoksista ja muutoksista, jotka vaikuttavat olevan täysin oman kontrollinne ja valintanne ulkopuolella. Ette ehkä tunne turvaa elämässänne, ikään kuin teidät olisi pudotettu lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Teitä ei jätetä tuuliajolle tai heitetä ulos avuttomana - te ette vain tarvitse pesän turvallisuutta enää. Voitte nousta korkeuksiin itse ja luoda oman kohtalonne. 44

Joskus voi näyttää siltä, että pimeys ajaa ylitsenne ja hyökkää kimppuunne. Tietäkää, että olette Jumalan lähdevalon majakka, joka muuttaa ihmistietoisuuden vanhoja rakenteita pelkällä läsnäolollaan. Ne jotka ovat tasapainottomia tunteiltaan, joilla on riippuvuuksia ja jotka eivät toimi todellisesta ja aidosta voimastaan, tuntevat olonsa uhatuksi. Monia käyttävät hyväkseen toiset voimat, koska heitä on helppoa kontrolloida ja manipuloida viimeisenä epätoivoisena yrityksenä päästä teistä eroon - vaikka he eivät pysty siihen, koska heillä ei ole sellaista jumalaista auktoriteettia tai voimaa. He eivät voi vahingoittaa teitä. 55, arkkienkeli Mikaelin värähtelypuumerkkiluku

Tämä voi tuoda pintaan ja hämmentää noita viimeisiä syvään juurtuneita kysymyksiä ja tunteita, jotka tunsitte parantuneen. Monet teistä viimeistelevät ydinsukulinjan ja perhegenetiikan parantamista. Jotkut teistä tekevät tätä toisten puolesta - ryhmät, ryhmätietoisuus, järjestöt, järjestelmät, verkkolinjat, maapallon alueet, ihmiskunta, kasvi-. mineraali- ja eläinkunta. Muistakaa, että olette kohtalonne täydellisessä paikassa. Sielunne haluaa puhdistaa kelvottomat energiat, sopimukset ja sielusuostumukset tullaksenne täysin niille porteille ja portaaleille, jotka järjestitte ennen Gaialle tulemistanne.

Läsnäoloanne on pyydetty Jumalan ja jumaltason perimmäisellä auktoriteetilla. Olette pimeydessä säteilevä valo. "Olkoon siellä valoa" oli kutsunne tänne Gaialle. Olette jumalainen alkuperäinen valolähde, jumalainen alkuperäinen suunnitelma. Olette valmiita ja teidät on vapautettu olemaan se luomislähteen täysivaltainen jumalainen voima, mikä olette.

Missä kohtaa ruususäde tulee mukaan
Ruususäde on pyhä järjestely ylimmän auktoriteetin Äiti Jumalattarelta - rakkauden, suojelun, myötätunnon ja pyhän liiton Jumalalta - harmonisoimaan teidät kosmisten luomiskoodien kanssa. Ruususäteessä on graalikoodit ja pyhän sydämen Shekina, Äiti Maria -malli, jotta voitte sisäistää korkeampia valotaajuuksia kehonne vahingoittumatta. Tämä Äidin pyhän sydämen säde luo jumalaisen suojeluvoiman ruusuilmentymänä, auttamaan teitä ihmiskunnan ja alempien astraaliulottuvuuksien valtavassa puhdistamisessa ja vapauttamisessa. 44

Ruususäde, jota ei ole päästetty planeetalle 1000 tai useampaan vuoteen, on ollut äskettäin sallittu värähtely Gaialla ja se tulee suuremmaksi jumalaiseksi valta-auktoriteetiksi vuoden 2012 pimennysten ja planeetta-asetelmien myötä. Ajateltiin, että ruususäde oli atomisesti liian voimakas olemaan Gaialla, kun henkinen valomäärä ei ollut riittävä. 13

Koska olette läsnä planeetalla - valonkantajat, tähtisiemenet ja sininen säde - pyhän sydämen ja korkeamman sydämen ruususäde aktivoidaan taas keskusaurinkolähteen kautta. 33. Tämä saa aikaan vielä suuremman valotulvan ja lisää stressiä astraaliulottuvuuksissa, ja ruususäde on täällä antamassa teille pyhän jumalaisen valta-auktoriteetin takaisin. 333

Pimennyksen ja Venus-transiitin ylösnousemusoireita
Tunnevuoristorata. Koette yhtenä päivänä "korkeuksia" yhteydestä "minä olen" -olemukseenne ja sitten myöhemmin tapahtumat laukaisevat taas syviä ydinkysymyksiä esiin. Vaihtelette henkisen sulosointuisuuden ja syvän tunneparantumisen välillä.

Maadoittumattomuus ja tunne, että olette unessa. Tämä voi johtua valokehonne laajentumisesta ja uudelleenkalibrointiprosessista, missä valokehonne harmonisoituu galaktisen ytimen kanssa.

Tunne auranne tai valokehonne virtaamisesta edestakaisin. Tätä tapahtui monille teistä lapsena nukkumaan mennessä. Tiedätte tämän olevan jumalaisessa harmoniassa, kun se tuntuu erittäin miellyttävältä, ja jos liikutatte kehoanne, se lakkaat. Taas kerran, valokehonne laajenee ja harmonisoituu galaktiseen ytimeen.

Haluttomuus lähteä kotoa tai mennä ihmisten ilmoille. Nämä planeetta-asetelmat ja pimennykset aiheuttavat energiapäästöpilviä alueellenne ja saatatte tuntea ja tietää intuitiivisesti olla altistamatta aurakenttänne tälle.

Aurinko kommunikoi ja alkaa kommunikoida kanssanne
"Poimuvaloaika" muuttuu. Joillakin on lepoajattomia jaksoja. Tämä on reaalielämäharjoitustanne olla hyvin läsnä ja tietää hetkessä, mikä on oikein teille. Teistä tulee adepti ja kuljette täysin ja epäröimättä yhdessä hengen kanssa. Tämä on ylösnoussutta mestaruutta.

Vaikutelma psyykkisestä hyökkäyksestä. Suuri valotulva lietsoo negatiivisuuden vapauttamista ja astraaliulottuvuudet näkevät teidät uhkana, vaikkette olekaan tehnyt mitään niille. Älkää sotkeutuko niiden kanssa. Varmistakaa, että kaikki energianne liikkuvat eteenpäin ja käyttäkää Gaian keskusta kehon tasapainottamiskohtana. Olkaa neutraali ja pysykää jumalaisesti harmoniassa Lähteen kanssa. Kun olette tässä tilassa, voitte sanoa päivitetyn version Ho'oponopono-mantrasta, pudistavan meditaatiorukouksen ja Valorukouksen*.

"Olen pahoillani, anna anteeksi minulle, ole hyvä. Rakastan sinua. Kiitän sinua. Sinut ja minut on vapautettu ja puhdistettu." Sanokaa tämä ainakin kolme kertaa tai useammin henkilön tai tilanteen nimen kera.

Intuition, tuntemisen, aistimisen ja tietämisen lisääntyminen
Kyvyttömyys liikkua eteenpäin elämänpolullanne. Teistä saattaa tuntua, että teitä estetään tehtävässänne ja polullanne. Taivas toivoo teidän olevan juuri siinä, missä olette, ja tehtävänne on tällä hetkellä vain olla valoa. Kaikki tapahtumat eivät ole aivan vielä yhdistyneet teille portiksi siirtyä eteenpäin, vaikka se tulee tapahtumaan. Tässä kutsutaan uskoa ja luottamusta - ja teitä meditoimaan ja lepäämään.

Valtavia siirtymiä suhteissa
Muuttaminen uuteen paikkaan. Saatatte yhtäkkiä huomata, että te ette ole energiaharmoniassa, ja Gaia vaihtaa paikkaanne.

Jaamme ja sanomme tämän rukouksen kanssanne Venus-transiitin läpi, kun harmonisoidutte jälleen keskusauringon valolähteeseen. Kiitos, että olette täällä ja luotte uutta valoaikaa. Olette jumalaisen suunnitelman pyhä astia muodossa, Shekina-hengen suurenmoinen loisto palautettuna pyhän sydämen kautta kiitollisuudessa. 22

*Valorukous
Olkoon valoa, sillä olen valo.

Olkoon rauhaa, sillä on rauha.

Harmonisoidun keskusauringon suureen ja mahtavaan lähteeseen.

Valaise meitä valon korkeimpaan tarkoitukseen ja kaikkien hyväntahtoiseen toimintaan.

Kaikki joukot, tiimit, ulottuvuudet, maailmat, pyhä ja täysivaltaisen valovoima, yhdistykää minussa ja palauttakaa ja parantakaa kaikki.

Valaiskaa kaikki mielet Kristuksen mieleen.

Palautettakoon totuus jumalaiseen valoon.

Palauttakaa solut valosoluiksi, jumalaiseen alkuperäiseen suunnitelmaamme.

Ja niin se on.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Joshua

Joshuan edellisestä kanavoinnista tärkeää pitää mielessä:


"Mikään ei poistu todellisuudestasi ennen kuin rakastat sitä. Rakastaminen on yhtä kuin "vapaaksi laskeminen".

Ellet aidosti syleile nykyistä todellisuuttasi ja hyväksy sitä omaksi luomukseksesi, se ei voi jättää sinua, koska olet kieltämässä osaa itsestäsi. Olet sanomassa "ei" sille osalle sinua, joka on luonut tämän todellisuuden sinua varten. Haluaisit leikata tämän ei-toivotun osan itsestäsi ja siirtyä eteenpäin.

Mutta et voi luoda rakastavampaa todellisuutta itseinhosta. Et voi "tahtoa itseäsi" uuteen todellisuuteen työntämällä ei-toivotut osat syrjään. Tässä tahdonvoima ei palvele sinua.

Sinun on pyrittävä kosketuksiin sydämesi kanssa. Ymmärryksen ja hyväksynnän energiat ovat uuden ja täyteläisen todellisuuden todellisia rakennuspalikoita.

Kun olet vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa sydämestä käsin, annat todellisuuden olla. Et yritä muuttaa sitä. Sinä vain yksinkertaisesti ja huolellisesti panet merkille mitä on."


Joshuan kanavoinnit

Pamela Rose Kribbe (1968) työskentelee kanavoijana ja parantajana omassa hoitolassaan Tilburgissa, Hollannissa. Hän suoritti tieteenfilosofian tohtorin tutkinnon 1997 opiskeltuaan filosofiaa Leidenin, Nijmegenin ja Harvardin (USA) yliopistoissa.

  

Egosta sydämeen I

 

Tietoisuuden muuntamisen neljä vaihetta



Aiemmissa osissa olemme kuvailleet valotyöntekijöiden matkan historiallista taustaa egopohjaisesta tietoisuudesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen.

Tämän osan omistamme kokonaan muuntumisprosessin psykologisille ominaisuuksille. Olemme jakaneet tämän prosessin neljään kohtaan tai vaiheeseen, jotka toistamme uudelleen selkeyden vuoksi:


1. Tyytymättömyys siihen mitä egopohjainen tietoisuus pystyy tarjoamaan, "jonkin muun" kaipuu: lopun alku.
2. Tiedostetaan siteet egopohjaiseen tietoisuuteen, tunnistetaan siihen liittyvät tunteet ja päästetään niistä irti: lopun keskivaihe.
3. Annetaan vanhojen egopohjaisten sisäisten energioiden kuolla, heitetään kotelokuori pois, tullaan uudeksi minäksi: lopun loppu.
4. Sisimmässä herää sydänpohjainen tietoisuus, jota motivoi rakkaus ja vapaus; autetaan toisia ylimenovaiheen aikana.


Ensimmäinen vaihe: ego ei enää tyydytä

Siirtymävaihe egopohjaisesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen käynnistyy, kun koetaan sisäinen tyhjiö. Asiat, joihin ennen kiinnitit täyden huomion, tai tilanteet, joihin jäit täydellisesti koukkuun, jättävät sinut nyt tyhjäksi tai innottomaksi. Jotenkin asiat näyttävät menettäneen normaalin merkityksensä ja tarkoituksensa.

Ennen kuin tämä tyhjiö koetaan, tietoisuus on pelon otteessa ja siitä seuraavassa tarpeessa hakea itselleen jatkuvasti lisävahvistusta. Se on alituisesti etsimässä ulkopuolista vahvistusta, koska se on haluton kohtaamaan pohjalla olevaa hylätyksi tulemisen ja yksinäisyyden pelkoa. Vahva pelko ja ulkopuolisen vahvistuksen tarve saattavat pitkään piiloutua monien tekojesi todellisiksi motiiveiksi. Koko elämäsi saattaa olla niiden varassa ilman että tiedostat sitä. Ehkäpä tiedostat sisälläsi olevan epämääräisen levottomuuden tai jännityksen. Mutta usein on tultava jokin suurempi tapahtuma, kuten ihmissuhteen katkeaminen, jonkun rakkaan poismeno tai työpaikan menettäminen ennen kuin todella ryhdyt tutkimaan mistä tässä jännityksessä tai levottomuudessa on kyse.

Kun ego on olemuksesi keskustassa, tietoisuutesi ja tunne-elämäsi ovat krampissa. Pelko panee sinut matalaksi ja siinä asemassa olet jatkuvasti puolustuskannalla. Kun olet egovaiheessa, koet aina puutetta, tarvetta saada enemmän. Ajatustesi, tunteittesi ja toimiesi perustus on kuin musta reikä, tyhjiö, jota ei voida koskaan täyttää kokonaan. Se on pelon reikä, varjojen peittämä paikka, koska käännät tietoisuutesi poispäin siitä. Varjoissa on aina tyhjiö, jonka tiedostat epämääräisesti muttet halua mennä sinne.

Tässä vaiheessa erillisyyden tunteet leimaavat suhdettasi Jumalaan eli Kaikkeen-Mitä-On. Syvällä sisimmässäsi tunnet itsesi yksinäiseksi ja hylätyksi. Sinusta tuntuu aivan kuin olisit särkynyt, merkityksetön sirpale ilman mitään tarkoitusta. Ja kun peität tämän pelkosi, koet sen vain epäsuorasti, ikään kuin varjon.

Ihmiset kauhistuvat, jos he joutuvat kohtaamaan sisäisen tyhjiönsä täysin tietoisina. He kauhistuvat sisäisen pimeytensä kohtaamista silmästä silmään ja sen tutkimista. Ellet kohtaa sitä, se on kuitenkin yhä siellä ja sinun on kehitettävä "selviytymisstrategioita" tehdäksesi elämästä siedettävää. Egon strategiana on aina kohdata ongelma reuna-alueilla keskustan sijasta. Ego pyrkii ratkaisemaan ongelman kääntämällä tietoisuutesi ulospäin. Se yrittää lievittää sisäistä tuskaa ruokkimalla sinua ulkopuolisilla energioilla. Se on erityisen ihastunut tunnustuksen saamisen, ihailun, vallan, huomion yms. energioihin. Tällä tavoin ego näennäisesti luo vastauksen sielun syvään ykseyden, turvallisuuden ja rakkauden kaipuuseen.

Tämä kaipuu itsessään on täysin perusteltu ja aito. Se on Jumala kutsumassa sinua. Se on sinun oma luontosi kutsumassa sinua. Sinä olet Jumala! Jumala on ykseyden, turvallisuuden ja rakkauden energia. Kaikki kaipaavat pyyteetöntä rakkautta ja Jumalaksi kutsumasi energian syleilyä. Ydinolemukseltaan tämä kaipuu on kaipuuta olla täysin tiedostava ja siten yhtä oman jumalallisen itsesi kanssa. Oma jumaluutesi on sinun sisäänkäyntisi pyyteettömään rakkauteen. Löydät sen ainoastaan menemällä sitä ympäröivän pelon ja pimeyden läpi, ja sen voit tehdä kääntymällä sisäänpäin eikä ulospäin. Teet sen käyttämällä tietoisuuttasi valona, joka ajaa varjot tiehensä. Tietoisuus on valoa. Siksi valon ei tarvitse taistella pimeyttä vastaan, valon pelkkä läsnäolo hälventää sen. Kääntämällä tietoisuutesi sisäänpäin sinulle todellakin alkaa sattua ihmeitä.

Ego kuitenkin etenee täsmälleen päinvastaisella tavalla. Se rekisteröi rakkauden ja turvallisuuden tarpeen, mutta se pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen kohtaamatta sisäistä pimeyttä ja pelkoa. Tämän saavuttaakseen se käyttää tiettyä "temppua": se muuntaa rakkauden tarpeen toisilta ihmisiltä saatavan hyväksymisen ja tunnustuksen tarpeeksi. Se muuntaa ykseyden ja harmonian tarpeen erinomaisuuden ja toisia parempana olemisen tarpeeksi. Kun ajattelet, että rakastettuna oleminen on ihailtuna olemista saavutustesi vuoksi, sinun ei tarvitse enää kääntyä sisäänpäin rakkautta varten; sinun on vain tehtävä töitä kovemmin! Tällä tavoin ego pyrkii pitämään pelkokattilan kannen kiinni.

Alkuperäinen rakkauden ja onnenhuumaisen ykseyden kaipuusi on nyt vääristynyt tunnustuksen saamisen haluksi. Olet alituisesti etsimässä ulkopuolista vahvistusta, mikä hieman rauhoittaa väliaikaisesti. Tietoisuutesi on keskittynyt ulkoiseen maailmaan.

Turvaudut toisten ihmisen arvioihin ja olet hyvin varuillasi mitä ihmiset ajattelevat sinusta. Se on sinulle erittäin tärkeää, koska itsekunnioituksesi riippuu siitä. Itse asiassa itsetuntosi alenee ja alenee, koska luovutat omaa voimaasi ulkopuolisille tahoille, jotka arvioivat sinua ulkoisten suoritusten eikä aidon olemuksesi perusteella.

Sillä välin syvään juurtunut hylätyksi tulemisen ja yksinäisyyden tunne ei hellitä. Se itse asiassa pahenee, koska kieltäydyt katsomasta sitä. Mitä et halua katsoa, siitä tulee sinun "varjopuolesi". Pelko, kiukku ja negatiivisuus voivat vaellella siellä ja vaikuttaa sinuun, mitä vielä kieltäytyminen sisäänpäin kääntymisestä vahvistaa.

Ego voi olla hyvin härkäpäinen mitä tulee tiettyjen epäilysten, aavistusten ja tuntemusten tukahduttamiseen – se ei luovu kontrollista helpolla.

Se mitä havaitset maailmassa "pahana", on aina tulosta henkilökohtaiseen valtaan takertumisesta. Se on kieltäytymistä luopua kontrollista ja hyväksyä sisäinen pelko ja pimeys.

Ensimmäisenä askeleena valaistumiseen on antautuminen "sille mitä on". Valaistuminen tarkoittaa, että sallit olemuksesi kaikkien puolten tulla tietoisuutesi valoon. Valaistuminen ei tarkoita, että olet täysin tietoinen kaikesta sisälläsi olevasta, vaan että olet halukas kohtaaman jokaisen puolen tietoisesti.

Valaistuminen on yhtä kuin rakkaus. Rakkaus merkitsee, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.


Sisäinen pimeys, se sielun syvyyksissä oleva hylkäämisen tunne, jota te kaikki pelkäätte niin paljon, on väliaikaista. Egovaihe on vain yksi askel tietoisuuden suuressa kehityksessä ja avautumisessa. Tässä vaiheessa ensimmäinen loikka otetaan kohti yksilöityä, jumalallista tietoisuutta.

Yksilöllisen tietoisuuden syntymä, sinun syntymäsi "erillisenä sieluna" kulkee käsi kädessä yksinjäämiskokemuksen kanssa, Äidistäsi/Isästäsi eroon joutumisen kanssa. Se on verrattavissa traumaan, jonka fyysiseen maailmaan syntyminen aiheuttaa. Kohdussa vauva kokee merellisen tunteen ykseydestä äidin kanssa. Kun vauva syntyy, siitä tulee oma kokonaisuutensa.

Tämän syntymätrauman takia – puhumme nyt sielun syntymästä – sielu ottaa mukaansa irtirepeytymisen tunteen; sen oli erottava kaikesta mitä se piti itsestään selvänä.


Vastasyntynyt sielu kaipaa paluuta ykseyden puolitietoiseen tilaan, josta se tuli ja jota se pitää Kotinaan. Koska se on mahdotonta, sielu kokee valtavaa pelkoa sekä lohduttomuuden ja epäilyksen tunteita. Tämä sisäinen tuska ja oikean suunnan kadottaminen muodostavat vähitellen kasvualustan egon vallankaappaukselle. Sielun on käsiteltävä pelkoa ja tuskaa, ja ego lupaa tarjota ratkaisun. Ego esittää sielun tietoisuudelle näkymää vallasta ja kontrollista. Tuntien itsensä voimattomaksi ja eksyneeksi sielu antaa periksi ja luovuttaa egolle käskyvallan.

Ego on se osa sielua, joka suuntautuu aineellista ulkomaailmaa kohti. Ydinolemukseltaan ego on sielun väline itsensä ilmentämiseen fyysisenä olentona ajassa ja tilassa. Ego antaa tietoisuudelle polttopisteen. Se tekee tietoisuudesta täsmällisen korvaten valtamerellisen "tässä ja nyt" ja "kaikkialla olemisen" olotilan. Ego kääntää sisäiset impulssit määrättyyn aineelliseen muotoon. Se on se osa sinua, joka muodostaa sillan sinun ei-fyysisen (henkisen) osasi ja fyysisen osasi välisen kuilun yli.

Ei-fyysisenä henkisenä olemuksena sielulle on aivan luonnotonta olla kiinnittyneenä aikaan ja tilaan. Sielu on pohjimmiltaan riippumaton mistään (aineellisesta) muodosta. Kun näet unta lentelemisestä, olet yhteydessä tähän riippumattomaan ja vapaaseen osaan itseäsi. Toisaalta ego sitoo ja kiinnittyy. Se mahdollistaa sinun toimimisen fyysisessä todellisuudessa. Siinä egolla on hyvin arvokas tehtävä, jolla ei ole mitään tekemistä "hyvän" tai "pahan" kanssa. Kun se toimii tasapainoisessa tilanteessa, se on neutraali ja korvaamaton apuväline maapallolla fyysisessä kehossa asuvalle sielulle.

Kuitenkin, kun ego alkaa hallita sielutietoisuutta eikä toimi sen apuvälineenä, sielu joutuu pois tasapainosta. Kun ego ryhtyy sanelemaan sielulle (egopohjaisen tietoisuuden tuntomerkki), ego ei pelkästään käännä sisäisiä impulsseja aineelliseen muotoon, vaan se kontrolloi ja valikoidusti tukahduttaa noita impulsseja. Sitten ego esittelee sinulle vääristyneen kuvan todellisuudesta. Tasapainoton ego on aina hakemassa valtaa ja kontrollia, ja se tulkitsee kaikki tosiasiat positiivisiksi tai negatiivisiksi tässä valossa.

On melko opettavista paljastaa omat valtaan ja kontrolliin perustuvat motiivinsa päivittäisistä toimista. Yritä huomata kuinka usein haluat taivuttaa asioita tai ihmisiä omaan tahtoosi, vaikka se tapahtuisi jalostakin syystä. Kuinka usein närkästyt asioista, jotka eivät mene mielesi mukaan?

On tärkeää ymmärtää, että hallinnan tarpeen alla on aina hallinnan menettämisen pelko. Joten kysy itseltäsi: mikä on hallinnan vapauttamisen tai ennustettavuuden tarpeen irtipäästämisen riski? Mikä on pahin pelkoni?

Suhtautumisesi elämään on kireä ja pidättelevä, mikä on nyt maksamasi hinta siitä, että pidät asiat "hallinnassa".

Jos uskallat elää sisäisen inspiraation mukaan ja teet ainoastaan sitä mikä tuo iloa, se luo luonnollisen ja aidon järjestyksen elämääsi. Tunnet itsesi rennoksi ja onnelliseksi eikä sinun tarvitse muokata elämänvirtaa. Tämä on elämistä ilman pelkoa: elät täysin luottaen siihen, mitä elämä sinulle tuo. Voitko tehdä sen?


Nuorelle sielulle egopohjaisen tietoisuuden sudenkuoppa on lähes väistämätön. Ego tarjoaa keinon ulos ongelmasta (pelosta ja hylkäyksestä). Se siirtää huomiosi siitä "mitä sisäpuolella on" siihen "mitä voit saada ulkoisesta maailmasta". Se ei ole todellinen ratkaisu ongelmaan, mutta se todellakin näyttää tuovan helpotusta hetkeksi. Vallan ja hallinnan käyttäminen ympäristöösi saattaa antaa sinulle väliaikaista tyydytystä tai "huvia". Saat lyhytkestoisen tunteen rakastettuna, ihailtuna ja kunnioitettuna olemisesta. Se lievittää tuskaasi joksikin aikaa. Mutta sitä kestää vain hetken ja sinun on taas ponnisteltava erottuaksesi, ollaksesi vielä parempi, mukavampi tai avuliaampi.

Olethan tietoinen siitä, että egon lipun alla voit olla herttainen ja iljettävä, antava ja ottava, dominoiva ja alistuva. Näennäisen epäitsekäs antaminen on paljolti alitajuinen pyyntö saada huomiota, rakkautta ja tunnustusta lahjan vastaanottajalta. Kun olet aina hoivaamassa toisia ja antamassa heille, sinä yksinkertaisesti piilottelet itseltäsi. Joten ymmärtääksesi mitä egon dominointi merkitsee, sinun ei välttämättä tarvitse ajatella julmia tyranneja, kuten Hitleriä tai Saddam Husseinia. Pidä asiat yksinkertaisina, tarkkaile itseäsi päivittäisessä elämässäsi. Egon dominoinnin voi tunnistaa asioiden kontrolloimisen tarpeesta. Haluat esimerkiksi tietyn henkilön käyttäytyvän tietyllä tavalla. Saadaksesi sen tapahtumaan, sinä esität tiettyjä käyttäytymismalleja. Olet esimerkiksi mukautuva ja herttainen etkä koskaan yritä loukata toisen tunteita. Tämän käytöksen takana on kontrolloinnin tarve. "Koska haluan sinun pitävän minusta, minä en toimi sinua vastaan." Tällainen ajattelutapa pohjautuu pelkoon. Se on omana itsenäsi olemisen pelkoa, torjutuksi ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Mikä vaikuttaa herttaiselta ja mukavalta, onkin itse asiassa itsekieltäytymisen eräs muoto. Siinä on ego työssään.

Niin kauan kuin ego hallinnoi sieluasi, sinun on ruokittava itseäsi toisten energialla, jotta tuntisit olosi hyväksi. Näyttää siltä, että sinun on ansaittava hyväksyntää toisilta ihmisiltä, joltakin itsesi ulkopuoliselta auktoriteetilta. Kuitenkaan ympäröivä maailma ei ole paikallaan tai vakaa. Et voi koskaan luottaa siihen, että kohde johon turvaudut pysyisi käsillä, olipa se sitten kuka tahansa: puoliso, esimies tai vanhemmat. Sen vuoksi sinun on "työskenneltävä" kaiken aikaa, oltava aina hakemassa sinulle tulevia "hyväksynnän annoksia". Siinä on selitys kireälle ja hermostuneelle mielentilalle, jossa egovaiheessa oleva ihminen on pysyvästi.

Ego ei voi tarjota sinulle aitoa rakkautta ja itsekunnioitusta. Sen tarjoama ratkaisu hylkäyksen traumalle on itse asiassa pohjaton kuoppa. Nuoren sielutietoisuuden todellinen tehtävä on tulla siksi vanhemmaksi, jonka se on menettänyt.

Tiedostathan sen, että Maan elämän rakenne, eli prosessi avuttomasta vauvasta itsenäiseksi aikuiseksi kasvamiseen, usein rohkaisee sinua tekemään juuri näin. Kuinka usein avain todelliseen onneen elämässä onkin siinä, että sinusta tulee oma isäsi ja äitisi, ja että annat itsellesi sitä rakkautta ja ymmärrystä, jota olet ollut vailla toisilta. Laajemmalla metafyysisellä tasolla, josta olemme puhuneet, tämä merkitsee, että tulet ymmärtämään olevasi osa Jumalaa etkä yksi hänen pienistä kadonneista lampaistaan. Tämän tajuamalla pääset Kotiin. Tämän tajuamalla pääset käsiksi siihen ytimeen kuka sinä olet, eli mitä on rakkaus ja jumalallinen voima.

Egovaiheen loppu on näkyvissä, kun sielu tajuaa, että se toistelee samoja toiminta- ja ajatusmalleja yhä uudelleen. Ego menettää valta-asemansa, kun sielu väsyy ja kyllästyy kaiken aikaa kamppailemaan aarteesta, joka on vaikeasti tavoitettavissa. Sitten sielu alkaa epäillä, että pelissä annetut lupaukset ovatkin perättömiä ja että sillä ei todellakaan ole mitään voitettavaa. Kun sielu väsyy yrittämään ja olemaan asioista perillä kaiken aikaa, se päästää irti kontrollista hieman.

Kun ajatusten ja käyttäytymisen kontrollointiin kuluu vähemmän energiaa, avautuu energinen tila, joka mahdollistaa uusia ja erilaisia kokemuksia.

Aluksi tullessasi tähän vaiheeseen saatat tuntea itsesi hyvin väsyneeksi ja sisäisesti tyhjäksi. Aiemmin tärkeinä pitämäsi asiat saattavat nyt vaikuttaa täysin merkityksettömiltä. Myöskin pintaan saattaa tulla pelkoja, joilla ei ole selvää tai välitöntä syytä. Ne saattavat olla epämääräisiä kuolemanpelkoja tai rakkaiden ihmisten menettämispelkoja. Myös työhön tai avioliittoon liittyvää suuttumusta saattaa ilmaantua. Kaikki mikä näytti itsestään selvältä, on nyt epävarmaa.

Viimeinkin tapahtuu se, mitä egopohjainen tietoisuus ryhtyi estämään.

Asteittain kattilan kansi nousee, ja kaikenlaiset hallitsemattomat tunnetilat ja pelot ponnahtavat ulos ja tulevat tietoisuuteesi kylväen epäilystä ja sekaannusta elämääsi. Siihen saakka olit suureksi osaksi toiminut automaattiohjauksella. Monet ajatus- ja tunnemallit toimivat sinussa automaattisesti, ja annoit niiden mennä ohi kyselemättä. Se antoi tietoisuudellesi yhtenäisyyttä ja vakautta. Kun tietoisuutesi kasvaa ja laajenee, persoonallisuutesi kuitenkin jakautuu kahtia. Yksi osa sinusta haluaa pitäytyä vanhoissa tavoissa, toinen osa asettaa nämä tavat kysymyksenalaiseksi ja pistää sinut vastatusten epämiellyttävien tunteiden, kuten vihan, pelon ja epäilyn kanssa.

Tietoisuuden laajentuminen, joka tapahtuu egovaiheen lopussa, koetaan siten tunnelman pilaajana, epätoivottuna tunkeutujana, joka tärvelee pelin. Uusi tiedostaminen sekoittaa kaiken, mikä näytti aikaisemmin ilmiselvältä, ja se herättää sinussa tunnetiloja, joista et tiedä miten niitä käsittelisi. Kun alat epäillä egopohjaisia ajattelu- ja toimintakuvioita, tietoisuuteesi astuu kokonaan uusi puoli sinusta. Se on osa sinua, joka pitää totuudesta vallan sijasta.

Egon sanelujen mukaisesti eläminen on hyvin lannistavaa. Palvelet pientä ja pelokasta diktaattoria, joka pyrkii valtaan ja kontrolliin hallitakseen ympäristösi lisäksi nimenomaan sinua. Se pidättelee sinun spontaania tunnevirtaasi ja intuitiotasi. Ego ei niinkään pidä spontaanisuudesta. Se estää sinua vapaasti ilmaisemasta tunteitasi, koska tunteet ja tunnetilat ovat hallitsemattomia ja ennalta arvaamattomia, mikä on vaarallista egon kannalta. Ego toimii naamioiden suojassa.

Jos ego määräilee sinua näin: "ole herttainen ja huomaavainen voittaaksesi ihmisten sympatiat", tukahdutat järjestelmällisesti mielipahan ja suuttumuksen tunteet sisältäsi. Jos alat epäillä tämän määräilyn toimivuutta, nämä tukahdutetut tunnetilat tulevat heti pintaan. Tunteita ei poisteta niitä tukahduttamalla. Ne elävät edelleen ja voimistuvat mitä pitempään tukahdutat niitä.

Kun sielu kokee tyhjyyttä ja epäilyä, joka on niin tyypillistä egovaiheen lopulle, on mahdollista kohdata silmätysten kaikki aiemmin pimeään piilotetut tunteet ja tunnetilat. Nämä padotut tunnetilat ja tunteet ovat sisääntuloportti sinun korkeampaan Itseesi. Tutkimalla mitä todella tunnet sen sijasta mitä sinun otaksutaan tuntevan, palautat takaisin spontaanisuutesi ja koskemattomuutesi eli sen osan sinua, jota kutsutaan myös "sisäiseksi lapseksi". Ottamalla yhteyttä todellisiin tunteisiisi ja tunnetiloihisi pääset vapautumisen tielle. Siirtymävaihe sydänpohjaiseen tietoisuuteen on silloin alkanut.

Egosta sydämeen II

 




Sisäisten haavojen tutkiminen



Erotamme neljä kohtaa siirryttäessä egopohjaisesta tietoisuudesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen.


1. Tyytymättömyys siihen mitä egopohjainen tietoisuus pystyy tarjoamaan, "jonkin muun" kaipuu: lopun alku.
2. Tiedostetaan siteet egopohjaiseen tietoisuuteen, tunnistetaan siihen liittyvät tunteet ja päästetään niistä irti: lopun keskivaihe.
3. Annetaan vanhojen egopohjaisten sisäisten energioiden kuolla, heitetään kotelokuori pois, tullaan uudeksi minäksi: lopun loppu.
4. Sisimmässä herää sydänpohjainen tietoisuus, jota motivoi rakkaus ja vapaus; autetaan toisia ylimenovaiheen aikana.

Tässä osassa käsittelemme 2. kohtaa.

Kun lakkaat tunnistamasta itseäsi egon avulla, joudut ensiksi hämmennyksen tilaan koskien sitä kuka olet. Hämmennys voi olla syvällistä ja luonteeltaan hyvin filosofista. Kyselet elämän tarkoituksesta, kyselet hyvästä ja pahasta, kyselet mitä todella tunnet ja ajattelet päinvastoin kuin mitä toiset ovat opettaneet sinua tuntemaan ja ajattelemaan. Nämä kysymykset ovat yhtäkkiä hyvin todellisia sinulle ja niillä on suora vaikutus tekemiisi elämänvalintoihin. Katsot itseäsi ja ajattelet: olenko se minä? Onko tämä mitä minä haluan? Nyt on vaikeaa tehdä valintoja, koska mikään ei enää ole itsestään selvää.

Itse asiassa olet nyt ottamassa askelta taaksepäin, askelta syvyyteen: askelta sisäänpäin. Tiedostat itsestäsi syvällisemmät osat, joita kasvatus tai yhteiskunta on vähemmän päässyt ehdollistamaan. Saat välähdyksiä siitä kuka todella olet: ainutlaatuisuudestasi, yksilöllisyydestäsi. Muistat, että sinussa on osa, joka ei ole riippuvainen mistään ympärilläsi olevasta, ei vanhemmistasi, työstäsi, ihmissuhteistasi, ei edes kehostasi. Silloin sinä epämääräisesti tunnet oman jumaluutesi, sen osan sinusta, joka on täysin vapaa ja ikuinen.

Itse asiassa te olette kaikki moniulotteisia olentoja: te ilmennätte itseänne useissa eri todellisuuksissa samaan aikaan. Ette ole sidoksissa lineaariseen aikakehykseen. Nykyinen persoonallisuutesi on vain yksi puoli moniulotteista entiteettiä, joka sinä olet. Aina kun tajuat, että nykyinen ilmentymäsi fyysisenä ihmisenä on vain yksi puoli sinua, menet sen tuolle puolen ja pääset kosketuksiin korkeamman Itsesi kanssa.

Mutta ennen kuin pääset sinne, sinun on parannettava haavoittuneet osat sisältäsi.

Egon sanelujen ja vaatimusten mukaisesti eläminen on tehnyt psykologisia haavoja sinuun. Egopohjaisesta tietoisuudesta irtipäästäminen luo alkuun hämmennystä ja epäilyä ja oikea suunta katoaa. Tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen saavut uuteen: se on tarkkailun, ymmärtämisen ja sisäisten haavojen parantamisen vaihe. Aiomme nyt puhua tästä vaiheesta.

Egon pitäessä kontrollia tekosi ja ajatuksesi ovat pitkään perustuneet pelolle. Eräässä mielessä olet säälimättömästi tavoitellut valtaa, tunnustuksen saamista ja hallintaa. Siinä sinä olet ollut ristiriidassa oman luontosi kanssa. Käytöksesi on perustunut ulkoisiin normeihin omien aitojen tarpeidesi sijasta. Et myöskään ole todella pystynyt rakastamaan jotakuta toista, sillä rakkaus on täysin vastakkainen kontrollin ja dominoinnin tarpeelle. Tällainen tietoisuuden tila muodosti hyökkäyksen sielusi koskemattomuutta vastaan. Sielu kärsi egon valtakaudella.

Kun vapautat itsesi egon otteesta, sisäinen tuska tulee yhä näkyvämmäksi sinulle. Se paljastaa itsensä sinulle – alastomana ja raakana – vailla naamioita. Sinä et kuitenkaan vielä tiedä miten tätä tuskaa pitäisi käsitellä, sillä olet yhä hämmennyksen tilassa ja suuntasi menettäneenä. Useimmiten menet vaiheeseen, jossa arvostelet sisäisiä haavojasi, koska ne näyttävät johtavan sinut kielteisiin käytösmalleihin: riippuvuuteen, masennukseen, hallitsemattomiin mielialan vaihteluihin, kommunikointiongelmiin, ihmissuhdeongelmiin läheisten kanssa.

Tämä itsensä arvostelu aiheuttaa lisää tuskaa sielulle, joka on juuri alkanut kääntyä valoa kohti. Se on päästämässä irti vallan ja kontrollin tarpeesta, se on tulossa herkemmäksi... ja sitten se joutuu arvostelun kohteeksi.

Monet ihmiset vaeltelevat egon ja sydämen välisellä ei kenenkään maalla. He ovat etsimässä rakastavampaa todellisuutta, mutta he ovat yhä egon ruoskan ulottuvilla.

Itse asiassa sisäinen tuskasi ei ole se, joka saa sinut joutumaan itsesi "kielteisten piirteiden" uhriksi, kuten niitä nimität. Vaan vamman arvosteleminen on se, joka aiheuttaa kielteisyyttä. Jos katsot itseäsi hyväksynnän asenteella, et näe riippuvuuteen sortunutta tai masentunutta tai epäonnistunutta henkilöä. Näet vain sisäisen tuskan, jota on hoivattava ja josta on huolehdittava mahdollisimman hellästi ja hyväntahtoisesti.

Tärkein 2. vaiheen kohta siirryttäessä egosta sydämeen on se, että olet halukas ymmärtämään sisäistä kipuasi: hyväksy se, ymmärrä sen alkuperät ja salli sen olla.

Jos voit aistia pelon ytimen, joka kuuluu luontaisesti egopohjaisen tietoisuuden kaikkiin ilmentymiin, olet saapunut sydäntietoisuuden todellisuuteen. Olipa jonkun käytös kuinka moitittavaa tahansa, jos tunnistat alla olevan tuskan, yksinäisyyden ja itsesuojelun tarpeen, olet kosketuksissa sieluun, joka osoittaa kielteistä käytöstä. Heti kun aistit pelkäävän sielun, pystyt antamaan anteeksi.
Tämä koskee ennen kaikkea itseäsi.

Otapa itsestäsi jokin piirre, jota todella inhoat. Jokin seikka, joka todella ärsyttää sinua ja josta sinun olisi omasta mielestäsi pitänyt päästä eroon jo kauan sitten. Se saattaa olla epävarmuus tai laiskuus tai kärsimättömyys tai riippuvuus; mikä tahansa mistä tunnet ettei sitä pitäisi olla. Yritä nyt ymmärtää tämän piirteen tai taipumuksen takana oleva todellinen motiivi. Mikä pakottaa sinut tuntemaan tai tekemään näin yhä uudelleen? Voitko aistia pelon elementin motivaatiossasi?

Huomaatko, että heti kun tajuat pelon läsnäolon, sisälläsi pehmenee ja sinusta tuntuu aivan kuin "jestas, enpä tiennyt, että olit niin peloissasi! Minäpä autan sinua." Nyt asenteessasi on suvaitsevaisuutta. Siinä on rakkautta ja anteeksiantoa.

Heti kun arvostelet pelkoon pohjautuvaa käytöstä, kuten aggressiota, riippuvuutta, alistuvuutta, turhamaisuutta (ja niin edelleen) "pahaksi", "synnilliseksi" tai "tyhmäksi", olet tuomaroimassa. Mutta tuomarointi on sekin pelkoon perustuva toiminto. Oletko huomannut, että kun arvostelet, muutut sisältä tylyksi. Jokin kiristyy aivan kuin huulet puristuvat yhteen ja silmät muuttuvat kylmiksi. Pitääkö meidän arvostella? Mikä on se asioita oikeaksi ja vääräksi supistava vimma? Mikä on arvostelun tarpeen alla oleva pelko? Se on pelko oman sisäisen pimeytemme kohtaamisesta. Se on pohjimmiltaan elämisen pelkoa.

Päästäessäsi irti egopohjaisesta tietoisuudesta haluat kehittää aivan uuden tavan katsoa asioita. Tätä katsantotapaa voidaan parhaiten kuvata neutraaliksi, mikä tarkoittaa, että siinä vain pannaan merkille mitä on, eikä siinä tunneta mielenkiintoa kuinka asioiden "tulisi olla". Egopohjaisen käytöksen syitä ja seurauksia havainnoidaan, sisällä olevan pelon ydin tunnustetaan, ja näin egosta tulee aidosti läpinäkyvä sinulle. Mikä tahansa on sinulle läpinäkyvää, voit päästää siitä irti mikäli haluat.

Jokainen ihminen tietää pelon. Jokainen teistä tietää pimeyden ja yksinäisyyden, kun joutuu pelon uhriksi. Kun pelko näkyy avoimesti lapsen kasvoilta, useimmat ihmiset reagoivat välittömästi ojentamalla hänelle kätensä. Mutta kun pelko näkyy epäsuorasti väkivallan ja julmuuden naamioiden kautta, se näyttää anteeksiantamattomalta. Mitä tuhoisampaa ja julmempaa käytös on, sitä vaikeampaa on havaita taustalla oleva pelko ja lohduttomuus.

Silti sinä pystyt tekemään niin.

Oman pelon ja lohduttomuuden kokemustesi syvyyksistä pystyt saamaan kosketuksen murhaajien, raiskaajien ja rikollisten sielujen syvään pelkoon.

Sinun on mahdollista ymmärtää heidän tekonsa. Ja jos oman pimeydestä saamasi läheisen kokemuksen perusteella ymmärrät, voit päästää siitä irti. Voit antaa sen olla, tarvitsematta ollenkaan arvostella sitä. Jos aidosti ymmärrät pelon voimaksi, joka on ja johon olet perusteellisesti tutustunut elämänkokemustesi kautta, voit luopua arvostelemisesta. Pelko ei ole hyvää eikä pahaa. Pelko ON, ja sillä on tietty rooli näyteltävänä.

On hyvin vaikea ilmaista tätä ihmisen ymmärtämin käsittein, mutta pelko on sekä siunaus että kidutus. Joka tapauksessa valintaa pelon sallimisesta tulla teidän todellisuuteenne ei tehty teidän puolestanne. Te olitte jumalia – niin sanoaksemme – jotka sallivat pelon näyttelevän olennaista roolia todellisuudessanne. Te ette tehneet niin kiduttaaksenne itseänne, vaan LUODAKSENNE. Luodaksenne todellisuuden, jossa on enemmän sisältöä, enemmän "täyteläisyyttä" kuin yksinomaan rakkauteen perustuvassa maailmassa. Ymmärrän, että tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta ehkä voitte intuitiivisesti käsittää mitä yritän tässä sanoa.

Pelko on elinkelpoinen osa luomista. Missä on pelkoa, siellä ei ole rakkautta. Missä rakkautta ei ole, rakkaus voidaan löytää uusin ja ennalta arvaamattomin tavoin. Rakkauden puuttuminen mahdollistaa kokonaisen tunnetilavalikoiman tutkimisen ja jopa luomisen. Rakkauden puute voidaan tuntea monin tavoin. Rakkauden läsnäolo voidaan ainoastaan tuntea pelon taustaa vasten. Muutoin se olisi kaiken läpitunkevaa ettekä huomaisi sitä sellaisenaan.

Joten luomalla pelon, sinkoamalla itsenne ympäröivän rakkauden valtameren ulkopuolelle te sallitte itsellenne rakkauden kokemisen ensimmäistä kertaa.
Ymmärrättekö?
Te ette luoneet rakkautta, mutta te loitte rakkauden kokemuksen. Te tarvitsitte siihen vastakohdan, jotakin muuta kuin rakkautta, ja käytitte välineenä pelkoa. Me toisella puolella verhoa voimme selvästi nähdä sen henkisen roolin, joka pelolla on teidän todellisuudessanne. Sen vuoksi me vetoamme teihin yhä uudelleen, älkää arvostelko. Älkää arvostelko pelkoa ja sen tuomaa pimeyttä itsessänne taikka kenessäkään toisessa. Teidät kaikki luotiin rakkaudesta ja rakkauteen te tulette palaamaan.
Kun saavut egosta sydämeen -siirtymäprosessin toiseen vaiheeseen, joudut vastatusten sisäisten vammojesi ja pelkojesi kanssa, ja sinua rohkaistaan katsomaan niitä ymmärtäen ja hyväksyen.

Tiedostaessasi sisäiset vammasi ja pelkosi saatat ensin käydä läpi itsesi arvostelun aikoja, jolloin sinussa saattaa ilmetä tuhoisaa käytöstä. Saattaa näyttää, että olet menossa taaksepäin etkä eteenpäin. Siinä vaiheessa olet vaaravyöhykkeellä, egon ja sydämen välisellä ei kenenkään maalla. Tiedät, että haluat päästä irti vanhasta, mutta et voi vielä todella ottaa vastaan uutta, joten jäät kiinni itsesi epäilyyn ja itsesi arvosteluun. Käännekohta tapahtuu silloin, kun lakkaat arvostelemasta itseäsi – ainakin joksikin aikaa.

Vasta kun olet valmis katsomaan itseäsi kiinnostuksen ja avoimuuden asenteella, saavut sydänpohjaisen tietoisuuden todellisuuteen. Sitä ennen sinä pelkästään vertaat itseäsi keinotekoiseen normiin tai ihanteeseen, josta sinä useimmiten jäät jälkeen. Soimaat itseäsi tämän takia ja sitten yrität uudestaan pakottaa itseäsi siihen muottiin, jonka loit itsellesi omassa päässäsi.

Kuulehan nyt, tällainen täydellisyyden tavoittelu on murhaava ase. Se on täysin vastakkainen rakkaudelle. Aito rakkaus ei vertaa, ja mikä tärkeämpää, se ei koskaan pakota sinua mihinkään tai muuta sinua millään tavalla. Rakkaudella ei ole silmää sille, mitä pitäisi olla. Sydämen tietoisuudesta puuttuu koko kategoria "pitäisi". Sydämestä nähtynä moraaliset kategoriat ovat yksinkertaisia keinoja todellisuuden tulkitsemiseen tai "osiin jakamiseen". Ne ovat päässäsi olevia ajatuksia, ja kuten tiedät, ne saattavat suuresti erota päänupista toiseen. Normien asettamisen ja "hyvän" määrittelemisen tarve on ihmisten välisten konfliktien ja sotien edeltäjä. Aggressioita ja konflikteja aiheuttavat kontrolloinnin ja takertumisen tarve, eivät niinkään ajatukset.

Poliittiset, henkilökohtaiset tai henkiset ihanteet, terveysnormit, kauneus ja puhtaus, kaikki nämä tyrkyttävät sinulle normeja miten asioiden pitäisi olla, miten sinun pitäisi käyttäytyä. Ne kaikki yrittävät määrätä ja määrittää mikä on HYVÄÄ.

Mutta RAKKAUS ei ole kiinnostunut HYVÄN määrittelemisestä. Se ei ole kiinnostunut ideoista, vaan todellisuudesta. Rakkaus kääntyy sen puoleen mikä on todellista.

Sydän on kiinnostunut kaikesta mitä on, jokaisesta sinun varsinaisesta ilmentymästäsi, niin tuhoisista kuin rakentavistakin. Se yksinkertaisesti huomioi, se vain on, ympäröiden sinut läsnäolollaan, jos annat sille luvan.

Jos avaudut rakkauden todellisuudelle, sydämen todellisuudelle, silloin päästät irti arvostelusta. Sinä hyväksyt kuka olet tällä hetkellä. Tajuat, että olet kuka olet johtuen monista syistä, joita olet nyt ryhtymässä tunnustelemaan ja tutkimaan.

Kun tämä hetki saapuu, se on sielulle suuri siunaus. Pystyt nyt parantamaan itsesi. Palaat edelleen itsesi arvostelemiseen ajoittain, mutta nyt sinulla on tietoinen muisto miltä rakkaus tuntuu. Ja heti kun sinulla on se, palaat löytääksesi sen uudelleen, sillä olet haistellut Kodin ihanaa hajuvettä.

Egosta sydämeen -siirtymän toisessa vaiheessa pääset lähempään yhteyteen itsesi kanssa. Olet ottamassa menneisyyden matkatavaroitasi lähempään tarkasteluun. Elät uudelleen (kipeitä) muistoja. Muistoja tästä elämästä, ehkäpä muistoja menneistä elämistä. Kaikista elämistäsi kertyneet psykologiset matkatavarat nykyhetkeen saakka muodostavat nykyisen identiteettisi. Saatat katsoa näitä matkatavaroita kuten vaatteita täynnä olevaa matkalaukkua. Olet näytellyt monia rooleja menneisyydessä, omaksunut monia identiteettejä aivan kuin vaatekappaleita. Uskoit joihinkin rooleihin niin vahvasti, että aloit nähdä ne osaksi omaa identiteettiäsi. "Se minä olen", ajattelet sellaisista rooleista eli "vaatteista".

Kun aidosti tutkit mitä tekemistä näillä rooleilla on sinun kanssasi, tulet kuitenkin huomaamaan, että sinä et ole niitä. Et ole niitä psykologisia rooleja tai identiteettejä mitä luulet. Sinä et ole sinun vaatteesi. Sinä olet käyttänyt näitä rooleja sielun tuntemasta kokemuksen tarpeesta.

Sielu ilahtuu kaikista kokemuksista, koska ne ovat osa oppimisprosessia, johon se sitoutui. Siinä suhteessa kaikki kokemukset ovat avuksi ja arvokkaita.

Kun tarkastelet lähemmin omia roolejasi tai identiteettejäsi, huomaat pian, että menneisyydessäsi on ollut kipeitä, jopa traumaattisia kokemuksia, jotka yhä "takertuvat" sinuun. Et näytä pystyvän päästämään niistä irti. Niistä on tullut kuin "toinen iho": iho pelkän vaatekappaleen sijasta.

Ne ovat menneisyytesi vaikeita elementtejä, palasia, jotka nyt pidättelevät sinua elämästä aidosti ja nauttimasta elämästäsi. Olet samaistunut niin paljon näihin osiin, että luulet olevasi niitä. Tämän takia tunnet, että olet uhri, ja päädyt siten negatiiviseen johtopäätökseen elämästä. Mutta nämä johtopäätökset eivät pidä paikkaansa elämässä sellaisenaan, ne pitävät paikkansa vain sielutietoisuutesi vaurioituneiden osien suhteen.

Juuri nämä osat tarvitsevat nyt parantelua. Teet sen menemällä jälleen menneisyyteen, mutta käyttäen tietoisuutta, joka on rakastavampi ja viisaampi kuin mitä sinulla koskaan on ollut. Egosta sydämeen -siirtymäprosessin toisessa vaiheessa parannat menneisyyden episodeja ympäröimällä ne nykyisellä tietoisuudellasi. Kokemalla ne uudestaan nykyisyydessä sydänkeskeisyydestä käsin tulet päästämään irti menneisyytesi traumaattisista osista.

Trauma syntyy, kun koet suuren menetyksen tai tuskan tai pahuutta, etkä pysty ymmärtämään miksi näin tapahtuu. Te olette kaikki kokeneet traumoja monissa elämissänne. Itse asiassa sielun tietoisuus egovaiheen aikana on vammautunut alusta alkaen: on olemassa Ykseyden eli Kodin menetys, jonka se muistaa eikä voi ymmärtää.

Kun menet takaisin alkuperäiseen traumaattiseen tapahtumaan mielikuvituksessasi ja ympäröit sen sydämen tietoisuudella, olet muuttamassa alkuperäistä reagointiasi tapahtumaan. Muutat sen kauhusta ja epäuskosta siihen, että yksinkertaisesti panet merkille mitä tapahtuu. Regressiossa sinä vain panet merkille mitä tapahtui, ja tämä nimenomainen teko luo tilaa ymmärrykselle, tilaa henkiselle ymmärrykselle mitä siinä tapahtumassa itse asiassa tapahtui. Kun tilaa on, olet taas tulossa todellisuutesi mestariksi. Pystyt nyt hyväksymään koko episodin, koska ymmärrät sydämestäsi käsin, että jokaisella tapahtuvalla asialla on jokin merkitys ja tarkoitus. Havaitset sydämestäsi, että kaikilla tapahtumilla on vapaan valinnan elementti, ja niin kasvat hyväksymään oman vastuusi kyseisestä tapahtumasta. Kun hyväksyt oman vastuusi, olet vapaa siirtymään eteenpäin.

Vasta kun suhtaudut oman menneisyytesi identiteetteihin kuten näyttelijä rooleihinsa, olet vapaa menemään minne tahdot. Silloin olet vapaa saapumaan sydänpohjaiseen tietoisuuteen. Sinun ei enää tarvitse takertua johonkin mitä olet ollut menneisyydessä: uhri tai hyökkääjä, mies tai nainen, musta tai valkoinen, köyhä tai rikas, jne. Kun voit leikitellä kaksinaisuuden aspekteilla ja yksinkertaisesti käyttää niitä aina kun saat siitä iloa ja luovuutta, olet päässyt jyvälle elämän tarkoituksesta maapallolla. Koet suurta onnea ja eräänlaista kotiinpaluuta. Se johtuu siitä, että olet pääsemässä kosketuksiin eri roolien ja identiteettien pohjalla olevan tietoisuuden kanssa. Olet jälleen kosketuksissa omaan jumalalliseen tietoisuuteesi, oivallukseen että kaikki on yhtä, eli lyhyesti sanoen rakkauden todellisuuteen.

Päätämme tämän osan antamalla sinulle kaksi harjoitusta, jotka saattavat auttaa sinua pääsemään kosketuksiin sen ykseyden virran kanssa, sen jumalallisen tietoisuuden kanssa, joka on kaikkien kokemustesi pohjavirta.

Harjoitus 1

- Mitkä psykologiset ominaisuudet, joita pidät olennaisena osana itseäsi, aiheuttavat sinulle eniten ongelmia elämässäsi? Nimeä kaksi tällaista ominaisuutta.

- Keskity näiden ominaisuuksien vastakohtiin. Joten jos valitsit "kärsimättömyys" tai "epävarmuus", keskity nyt niiden vastapuoliin: kärsivällisyyteen ja itseluottamukseen. Tunne näiden ominaisuuksien energia hetken aikaa.

- Mene sisällesi ja katso näitä energioita sisälläsi. Nimeä kolme esimerkkiä omasta elämästäsi, jolloin osoitit näitä positiivisia ominaisuuksia.

- Nyt kun olet kosketuksissa näiden positiivisten ominaisuuksien kanssa, anna niiden energian virrata lävitsesi ja tunne kuinka ne tasapainottavat sinua.


Harjoitus 2

- Rentoudu ja anna mielikuvituksesi matkata takaisin johonkin hetkeen, jolloin olit hyvin onnellinen. Ota ensimmäinen asia, joka mieleesi tulee. Tunne onnellisuus uudelleen.

- Siirry nyt johonkin hetkeen, jolloin olit äärimmäisen onneton. Tunne se ydinsisältö mitä tunsit tuolloin.

- Sieppaa se mikä on yhteistä molemmille kokemuksille. Tunne mikä on samaa molemmissa hetkissä.



Kummankin harjoituksen tarkoituksena on, että tiedostat pohjalla olevan tietoisuuden, sen aina läsnäolevan "sinuuden" kaikista kokemuksistasi. Tämä aina läsnä oleva tietoisuuden alus, tämä kokemustesi kantaja, on jumalallinen Sinä. Se on sinun sisäänpääsysi kaksinaisuuden tuolla puolen olevaan todellisuuteen: sydämen todellisuuteen.



Egosta sydämeen III

 




Vanhasta itsestä irtipäästäminen



Siirtyminen egopohjaisesta tietoisuudesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen etenee muutamien vaiheiden kautta:


1. Tyytymättömyys siihen mitä egopohjainen tietoisuus pystyy tarjoamaan, "jonkin muun" kaipuu: lopun alku.
2. Tiedostetaan siteet egopohjaiseen tietoisuuteen, tunnistetaan siihen liittyvät tunteet ja päästetään niistä irti: lopun keskivaihe.
3. Annetaan vanhojen egopohjaisten sisäisten energioiden kuolla, heitetään kotelokuori pois, tullaan uudeksi minäksi: lopun loppu.
4. Sisimmässä herää sydänpohjainen tietoisuus, jota motivoi rakkaus ja vapaus; autetaan toisia ylimenovaiheen aikana.

Puhumme nyt 3. vaiheesta. Mutta ennen sitä me haluamme korostaa, että siirtymävaihe ei etene suoraan ja lineaarisesti. On hetkiä, jolloin palaat takaisin vaiheeseen, jonka jätit jo taaksesi. Tällainen palautuma saattaa myöhemmin viedä sinua pitkän askeleen eteenpäin. Joten kiertotiet saattavat osoittautua oikoteiksi. Jokaisen sielun henkinen polku on myös ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Niinpä tämä neljän vaiheen kaavio tulisi käsittää yhdeksi tavaksi korostaa eräitä prosessin käännekohtia. Kaaviot ja luokat ovat vain välineitä, joilla tuodaan näkyviin todellisuus, jota ei voida siepata mielellä (mentaalisella osalla sinua).

Kun olet hyväksynyt sisäiset haavasi ja parantanut tietoisuutesi traumoja kokeneet osat, kuten olemme kuvanneet edellisessä osassa, energiasi muuttuu. Olet päästämässä vanhasta itsestäsi irti. Olet tekemässä tilaa täysin erilaiselle olemisen ja kokemisen tavalle. Tässä osassa haluamme selittää mitä tapahtuu energiatasolla päästäessäsi egokeskeisestä tietoisuudesta irti. Siirtyessäsi egon hallinnasta sydänpohjaiseen tietoisuuteen tapahtuu energiatasolla sellaista, että sydänchakra menee tahdon eli kolmannen chakran edelle.

Chakrat ovat pyöriviä energiakehiä, joita on pitkin selkärankaa. Kaikki energiakeskukset liittyvät tiettyihin elämän teemoihin, esimerkiksi henkisyyteen (kruunuchakra), kommunikointiin (kurkkuchakra) tai tunnetiloihin (sakraalichakra). Chakrat ovat jossakin määrin osa aineellista todellisuutta, koska ne liittyvät tiettyihin kohtiin kehoa. Mutta niitä ei voi silmällä nähdä, joten voitaisiin sanoa, että ne ovat hengen ja aineen välimaastossa: ne muodostavat sillan. Ne muodostavat sisäänpääsykohdan hengelle (sielutietoisuudellesi), jolloin se voi ottaa fyysisen muodon ja luoda niitä asioita, joita elämässäsi tapahtuu.

Keskellä rintaa sijaitseva sydänchakra on varsinainen rakkauden ja ykseyden energian tyyssija. Sydämen energiat yhdistävät ja harmonisoivat. Kun kiinnität hetkeksi huomiota tähän keskukseen, saatat tuntea lämpöä tai jotakin avautuvan. Ellet tunne mitään, anna olla ja yritä ehkä joku toinen kerta.

Sydämen alla olevan chakran nimi on solar plexus, ja se sijaitsee lähellä vatsaa. Se on tahdon tyyssija. Tämä keskus keskittää energiasi fyysiseen todellisuuteen. Siksi se chakrana liittyy luovuuteen, elinvoimaisuuteen, kunnianhimoon ja henkilökohtaiseen voimaan.

Ego ja tahto liittyvät läheisesti yhteen. Tahdon avulla pystyt keskittymään johonkin, joko ulkoiseen tai sisäiseen. Se mitä haluat ja mitä toivot vaikuttaa suuresti havaintoihisi sekä itsesi että toisten todellisuudesta. Usein pelko sekoittuu toiveisiisi. Usein haluat jotakin, koska tunnet tarvitsevasi sitä. Pohjalla on puutteen tunne. Koska monissa toiveissasi on läsnä pelkoa, solar plexus saa usein käyttövoimaa egon energialta. Ego nimenomaan ilmaisee itseään solar plexuksen kautta.

Tahdon avustuksella ego kirjaimellisesti asettaa paineita todellisuudelle. Todellisuus on puristettava siihen mitä ego haluaa sinun uskovan. Egon toiminta pohjautuu perusolettamuksiin siitä kuinka todellisuus toimii, ja ne ovat kaikki pelkoon perustuvia. Ego esittää sinulle erittäin valikoivan kuvan todellisuudesta, koska sen näkökantaa värittävät ennakkoluulot sen omista tarpeista ja peloista. Sen on myös arvosteltava kaikkea mitä se huomaa. Asioiden pelkälle merkille panemiselle ei ole tilaa. Kaikki on jaettava luokkiin ja leimattava oikeaksi tai vääräksi.

Kun elät sydämestä käsin, ei ole mitään kiinteitä uskomuksia, joiden mukaan tulkitset tai arvotat tosiasioita. Sinulla ei ole enää vahvaa vakaumusta mistään. Sinusta on tullut enemmänkin tarkkailija. Lykkäät ongelmien moraalisia arviointeja, koska tunnet, ettet ehkä ole ymmärtänyt kaikkea mitä jostakin tilanteesta on ymmärrettävissä. Arvosteluihin liittyy aina jotakin määrättyä, mutta sydän ei ole kiinnostunut määritelmistä. Se yrittää aina ylittää sen, mikä näyttää määrätyltä ja määritellyltä. Sydän on avoin, tutkiva ja valmis tutkimaan uudelleen, valmis antamaan anteeksi.

Kun käytät egokeskeistä tahdonvoimaa, voit tuntea solar plexus -chakraan kohdistuvaa vetoa. Kun käytät tahtoasi tällä tavoin, se on energinen tapahtuma, jonka voit halutessasi tiedostaa tietoisesti. Aina kun sinulla on tämän vetämisen tunne, jota säestää vahva halu hoitaa asiat omalla tavallasi, yrität muokata todellisuutta toiveittesi mukaan. Yrität pakottaa uskomuksesi todellisuuteen.
Kun toimit sydämestä käsin, menet asioiden virran mukana siten kuin ne eteen tulevat. Et työnnä etkä pakota.
Jos teet kovasti töitä saadaksesi jotakin ja epäonnistut tavoitteidesi saavuttamisessa kerta toisensa jälkeen, kysy itseltäsi mistä chakrasta, mistä energiakeskuksesta olet tekemässä sitä. Voit myös virittäytyä sydämeesi ja kysyä miksi tämä asia ei toimi tai miksi siihen on käytettävä niin paljon energiaa.

Yrität usein saada tiettyjä päämääriä toteutumaan menemättä aidosti sisäänpäin ja tarkistamatta sydämeltäsi onko tämä todella sellaista, joka palvelee sinua sisäisellä polullasi viisauteen ja luovuuteen. Siis vaikka tavoitteesi edustavatkin syvällä sydämessä tunnettavia toiveita, sinulla saattaa olla epärealistisia odotuksia aikakehyksestä, jossa asiat tulevat tapahtumaan. Saatat olla aikajanalla, joka ei ole sydämestä, vaan henkilökohtaisesta tahdosta.

Kaikille asioille on luonnollinen rytminsä eikä se välttämättä kulje mielesi mukaiseen tahtiin. Tavoitteidesi toteuttaminen vaatii, että energiaa on siirrettävä. Energiansiirrot vievät usein enemmän aikaa kuin odotat tai toivot. Itse asiassa energiansiirrot eivät ole muuta kuin sinä muuttumassa.

Kun olet saavuttanut päämääräsi, sinä et enää ole sinä. Sinusta on tullut laajentunut versio nykyisestä itsestäsi, ja sinussa on nyt enemmän viisautta, enemmän rakkautta ja enemmän sisäistä voimaa. Päämääriesi täyttymiseen kuluva aika on se aika, joka kuluu, kun muutat tietoisuuttasi siten, että toivomasi todellisuus voi saapua nykyiseen todellisuuteesi. Joten jos haluat nopeuttaa asioita, keskity itseesi äläkä niin paljon todellisuuteen.

Usein sinun on jopa annettava tavoitteidesi mennä ollaksesi avoin vastaanottamaan. Tämä kuulostaa paradoksaaliselta. Mutta itse asiassa me vain sanomme, että sinun on täysin hyväksyttävä nykyinen todellisuutesi ennen kuin voit astua eteenpäin uuteen. Jos et hyväksy nykyistä todellisuuttasi ja pidät tiukasti kiinni tavoitteistasi, et pääse eteenpäin.

Mikään ei poistu todellisuudestasi ennen kuin rakastat sitä. Rakastaminen on yhtä kuin "vapaaksi laskeminen".

Ellet aidosti syleile nykyistä todellisuuttasi ja hyväksy sitä omaksi luomukseksesi, se ei voi jättää sinua, koska olet kieltämässä osaa itsestäsi. Olet sanomassa "ei" sille osalle sinua, joka on luonut tämän todellisuuden sinua varten. Haluaisit leikata tämän ei-toivotun osan itsestäsi ja siirtyä eteenpäin.

Mutta et voi luoda rakastavampaa todellisuutta itseinhosta. Et voi "tahtoa itseäsi" uuteen todellisuuteen työntämällä ei-toivotut osat syrjään. Tässä tahdonvoima ei palvele sinua.

Sinun on pyrittävä kosketuksiin sydämesi kanssa. Ymmärryksen ja hyväksynnän energiat ovat uuden ja täyteläisen todellisuuden todellisia rakennuspalikoita.

Kun olet vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa sydämestä käsin, annat todellisuuden olla. Et yritä muuttaa sitä. Sinä vain yksinkertaisesti ja huolellisesti panet merkille mitä on.

Kun sydämestä tulee olemuksesi taloudenhoitaja, tahdon keskus (solar plexus) seuraa sen mukana. Egoa (eli tahdonvoimaa) ei eliminoida, koska se luonnostaan palvelee kääntämällä energiaa tietoisuuden tasolta fyysisen todellisuuden tasolle. Kun sydän ohjaa tätä kääntämistä tai ilmenemistä, tahdon energia luo ja virtaa vaivattomasti. Työntämistä tai pakottamista ei ole mukana. Juuri silloin tapahtuu synkronismia: merkittäviä tapahtumien yhteensattumia, jotka suuresti parantavat tavoitteidesi toteutumista. Sinusta näyttää ihmeelliseltä, kun asiat käyvät yhteen sillä tavoin. Itse asiassa tätä tapahtuu kaiken aikaa luodessasi sydämestä käsin. Vaivattomuus on sydämestä luomisen tuntomerkki.


Todellisuuden luominen sydämestä käsin

Aito luovuus ei perustu päättäväisyyteen ja vahvaan tahtoon, vaan avoimeen sydämeen. Avoimena sekä vastaanottavaisena uudelle ja tuntemattomalle oleminen on ehdottoman tärkeää todellisena luojana olemiselle.

Yksi avainkohta aitoon luovuuteen on siten kyky olla tekemättä mitään: pidättyä tekemästä, korjaamasta, keskittymästä. Se on kykyä asettaa tietoisuutesi puhtaasti vastaanottavaan mutta valppaaseen olotilaan.

Vain ei-tietämällä, pitämällä asiat avoinna, voit antaa tilaa jollekin uudelle saapua todellisuuteesi.

Tämä on päinvastoin kuin mitä suuri osa New Age -kirjallisuudesta sanoo "oman todellisuuden luomisesta". On totta, että olet koko ajan luomassa omaa todellisuuttasi. Tietoisuutesi on luovaa tiedostitpa sen tai et. Mutta kun haluat luoda todellisuuttasi tietoisesti, kuten monet kirjat ja terapiat opettavat tekemään, on tärkeää ymmärtää, että voimakkain luomisen muoto ei perustu tahtoon (aktiivisena olemiseen), vaan itsensä tiedostamiseen (vastaanottavaisena olemiseen).

Kaikki aineellisen maailman muutokset, esimerkiksi työssä, ihmissuhteissa tai ympäristössä, ovat heijastusta sisäisen tason muutoksista. Vasta kun sisäiset muuntumisprosessit ovat valmiita, aineellinen todellisuus voi vastata peilaamalla ne sinulle takaisin elämässäsi muuttuvien olosuhteiden kautta.

Kun yrität luoda tahdon avulla, esimerkiksi keskittymällä päämääriisi tai visualisoimalla niitä kaiken aikaa, sinä jätät huomiotta sisäisen muuntumisen, joka on muutoksen todellinen edellytys. Olet luomassa keinotekoisella tavalla ja olet tuomittu pettymään. Et ole luomassa sielusi pohjasta.

Sielu puhuu sinulle hiljaisuuden hetkillä. Kuuntelet aidosti sen ääntä, kun et tiedä enää. Usein sielu puhuu hyvin selvästi silloin kun annat periksi ja heität pyyhkeen kehään. Silloin kun annat periksi ja luovut toivosta, silloin sinä avaudut uudelle. Vapautat kaikki odotuksesi ja olet aidosti vastaanottavainen sille mikä on.

Epätoivoa aiheuttavat vahvat uskomukset, joita sinulla oli siitä mitä elämässäsi pitäisi tapahtua. Kun todellisuus ei enää vastaakaan näitä uskomuksia, joudut pettymään ja vaivut jossakin vaiheessa jopa toivottomuuteen.

Jos kuitenkin luovut vahvoista odotuksista ja uskallat olla avoin uudelle, sinun ei tarvitse päätyä epätoivon partaalle ennen kuin pääset taas kosketuksiin sielusi kanssa. Voit tyyntyä, tulla vastaanottavaiseksi ja avoimeksi sille mitä se sinulle kertoo, eikä sinun tarvitse ensiksi pettyä.

Niin kauan kuin "tiedät tarkkaan mitä haluat", sinä usein rajoitat niitä mahdollisuuksia, joita sinulle on energiatasolla tarjolla. Siinä uudessa todellisuudessa, jota olet etsimässä, olipa se työ tai suhde tai parempi terveys, on monia sinulle tuntemattomia elementtejä. Usein ajattelet, että se mitä toivot, on jotakin jonka tiedät (mukava työ, rakastava kumppani), heijastettuna tulevaisuuteen. Mutta ei se niin mene. Mitä todella olet tekemässä luodessasi uutta todellisuutta menee sinun omien psykologisten rajojesi ulkopuolelle. Etkä voi tietää nyt mitä noiden rajojen takana on.

Voit tuntea hyvin selvästi, että siellä on jotakin hyvin toivottavaa, mutta sinun ei tarvitse kaventaa sitä keskittymällä siihen tai visualisoimalla sitä. Voit yksinkertaisesti odottaa sitä avoimena ja uteliaana.

Todellakin, luodaksesi eniten haluamasi todellisuuden itsellesi, itsesi hyväksyminen on paljon tärkeämpää kuin ajatustesi tai tahtosi kohdentaminen. Et voi luoda jotakin sellaista, mitä et ole. Saatat toistella mantroja tuhat kertaa ja luoda mielessäsi paljon myönteisiä mielikuvia, mutta niin kauan kuin ne eivät heijasta mitä aidosti tunnet (esimerkiksi kiukkua, masennusta, levottomuutta), ne eivät luo mitään muuta kuin sekaannusta ja epäilyä. ("Yritän niin kovasti, mutta mitään ei tapahdu.")

Itsensä hyväksyminen on eräs rakkauden muoto. Rakkaus on elämäsi myönteisten muutosten suurin magneetti. Jos rakastat itseäsi ja hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, tahtosi vetää puoleensa olosuhteita ja ihmisiä, jotka heijastavat sinun rakkautta itseesi. Niin yksinkertaista se on.

Tunne oma energiasi, kaikki tunteesi. Tunne kuinka kaunis ja vilpitön olet juuri nyt, kaikissa ponnisteluissasi ja suruissasi. Sinä OLET kaunis kaikkine "virheellisyyksinesi" ja "vikoinesi". Ja tämän tajuaminen on ainoa mitä tarvitaan.

Hyväksy itsesi, ota rennosti, katsele "monia vikojasi" vaikka huumorin avulla. Täydellisyyshän ei ole mikään vaihtoehto. Se on vain illuusio.

Todellisuutesi luominen sydämestä käsin tarkoittaa oman Valosi tunnustamista, tässä ja nyt. Tunnustamalla sen, tulemalla siitä tietoiseksi sinä kylvät siemenen, joka kasvaa ja muotoutuu fyysiselle tasolle.

Kun Jumala loi teidät yksilöllisiksi sieluiksi, Hän ei käyttänyt tahtoaan. Hän oli yksinkertaisesti oma Itsensä ja jossakin vaiheessa tunsi, että "siellä jossakin" oli jotakin tutkimisen arvoista. Hän ei tiennyt tarkkaan mitä se oli, mutta se sai Hänet tuntemaan vähän kuin olisi rakastumassa. Ja Hän oletti ilman muuta olevansa riittävän arvokas kokemaan tätä uutta ja kutsuvaa todellisuutta. Hän oli myös vähän rakastunut Itseensä!

Ja niin teistä muodostui yksilöllisiä sieluja ja Jumala alkoi kokemaan elämää teidän kauttanne. Kuinka tämä kaikki tapahtui – luomisprosessin yksityiskohdat – siitä Jumala ei todellakaan välittänyt. Hän vain rakasti Itseään ja oli avoin muuttumaan. Nämä ovat tosiaankin ainoat tarvittavat elementit, jotta voit luoda oman täydellisen todellisuutesi: itsesi rakastaminen ja halukkuus uskaltautua uuteen.


Sopeutuminen sydämestä elämiseen

Sydämestä luominen on vahvempaa ja vaatii vähemmän ponnistusta kuin egosta luominen. Sinun ei tarvitse välittää yksityiskohdista; sinun on vain oltava avoin kaikelle, sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Tästä avoimuudesta käsin saatat aina välillä tuntea tiettyä vetoa. Saatat tuntea vetoa tiettyjen asioiden suuntaan. Tämä veto on itse asiassa sydämesi hiljainen kuiskaus, se on sinun intuitiosi. Kun toimit intuitiosta käsin, sinua vedetään eikä työnnetä. Et toimi ennen kuin tunnet sisäisesti, että on tarkoituksenmukaista toimia.

Koska olet niin tottunut työntämiseen, ts. käyttämään tahtoasi asioiden luomiseen, energiatason vaihdos egosta sydämeen on sinulle melko haastavaa. Vaihto vaatii valtavaa "hidastamista". Jotta todella pääsisit kosketuksiin intuitiovirran kanssa, sinun on tietoisesti yritettävä "olla tekemättä", antaa kaiken olla. Se on päinvastoin kuin mitä sinulle on opetettu ja mihin olet tottunut. Sinulla on kovasti tapana perustaa toimesi ajatteluun ja tahdonvoimaan. Annat ajattelun määrätä tavoitteesi ja käytät tahtoasi niiden toteuttamiseen. Se on aivan päinvastoin kuin sydänkeskeinen luominen.

Kun elät sydämestä käsin, sinä kuuntelet sydäntäsi ja toimit sitten sen mukaisesti. Sinä et ajattele, sinä kuuntelet valppaasti ja avoimesti tiedostaen mitä sydämesi sinulle kertoo. Sydän puhuu tunteiden eikä mielen välityksellä. Sydämen ääni on parhaiten kuultavissa, kun olet hiljaa, rentoutunut ja maadoittunut.

Sydän näyttää juuri nyt sinulle tien rakastavimpaan ja riemukkaimpaan todellisuuteen. Sen kuiskaukset ja ehdotukset eivät perustu rationaaliseen ajatteluun. Voit tunnistaa sydämen äänen siinä olevasta keveydestä ja ilon sävelestä. Keveys on siinä, että sydän ei tyrkytä, sen ehdotuksiin ei liity ehtoja. Sinun "sydän-itsesi" ei ole kytkeytynyt päätöksiisi ja se rakastaa sinua teitpä mitä tahansa.

Sydämestä rakastaminen ei tarkoita, että sinusta tulee passiivinen tai että olet kuin horroksessa. Vaatii paljon voimaa antaa asioiden olla, nimeämättä niitä oikeiksi tai vääriksi, työntämättä niitä toiseen suuntaan enemmän kuin toiseen. Vaatii voimaa olla kokonaan läsnä, kohdata kaikki mitä eteen tulee ja ainoastaan katsella sitä. Saatat tuntea itsesi tyhjäksi tai masentuneeksi tai hermostuneeksi, mutta et yritä ajaa näitä asioita pois. Sinä vain ympäröit ne tietoisuudellasi.

Sinä et käsitä oman tietoisuutesi aitoa voimaa. Tietoisuutesi on tehty valosta. Kun pidät tietoisuudessasi jotakin, se muuttuu tämän takia. Tietoisuutesi on parantava voima, jos et sido sitä ajattelullasi ja "tekemisen" mieltymykselläsi.

Elämäsi on täynnä mielen ja tahdon diktatuuria, ajattelun ja tekemisen johtoasemaa.

Huomaa, että sekä mieli että tahto toimivat yleisillä säännöillä. Johdonmukaiseen ajatteluun liittyy yleissääntöjä, jotka ovat logiikan sääntöjä. On olemassa yleisiä strategioita ajatuksen saamiseksi aineeksi, ne ovat "projektinhallinnan" sääntöjä.

Mutta ne ovat kaikki yleisiä opinkappaleita. Yleisillä ohjeilla ja säännöillä on aina mekaaninen komponentti. Ne ovat sovellettavissa kaikkiin tai useimpiin yksittäistapauksiin, muuten niistä ei olisi paljoakaan hyötyä.

Intuitio taas toimii hyvin eri tavalla. Intuitio on aina räätälöity yhdelle ihmiselle yhteen tiettyyn hetkeen. Se on erittäin individualistinen. Siksi siihen ei voida kohdistaa rationaalista analyysiä tai yleisiä sääntöjä.

Sen vuoksi oman intuitiosi mukaan eläminen ja toimiminen vaatii suurta luottamusta, sillä valintasi perustuvat puhtaasti siihen, minkä sinä tunnet olevan oikein eikä siihen, mikä toisten ihmisten sääntöjen mukaan on oikein.

Sydämestä käsin eläminen vaatii sinua irrottautumaan mielen ja tahdonvoiman ylikäytöstä, se myös haastaa sinut aidosti luottamaan itseesi.

Vie aikaa oppia kuuntelemaan sydäntään ja luottamaan sen viesteihin ja toimimaan niiden mukaan. Mutta mitä enemmän näin teet, sitä enemmän ymmärrät, että ainoastaan luovuttamalla murheesi ja epäilysi sydämesi viisaudelle löydät sisäisen rauhan.

Kun etenet tällä polulla ja saavut egosta sydämeen -muunnosvaiheen kolmanteen kohtaan, löydät ensimmäistä kertaa sisäisen rauhan. Tajuat, että halu kontrolloida todellisuutta ajattelemalla ja tahtomalla tekee sinut levottomaksi ja hermostuneeksi.

Kun irrottaudut kontrollista, sallit elämän taian avautua. Kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä on kuunnella. Olla valppaana mitä elämässäsi tapahtuu, millaisia tunteesi ovat toisia ihmisiä kohtaan, mitä unelmasi ja toiveesi ovat. Kun olet valppaana mitä sisälläsi on tapahtumassa, todellisuus antaa sinulle kaiken tarvitsemasi tiedon toimiaksesi tarkoituksenmukaisesti.

Saatat esimerkiksi tiedostaa sydämessäsi olevan toiveen rakkaussuhteesta, jossa kommunikoit aidosti toisen kanssa. Jos vain huomioit ja hyväksyt tämän kaipuun yrittämättä tehdä mitään sen hyväksi, tulet hämmästymään kuinka maailmankaikkeus vastaa siihen. Kun et vedä mitään johtopäätöksiä, vaan ainoastaan pidät kaipausta tietoisuutesi valossa, kutsusi kuullaan ja siihen vastataan.

Siihen saattaa kulua pitempi aika kuin otaksut, sillä on tapahduttava energiasiirtoja ennen kuin tietyt kaipaukset voidaan täyttää. Mutta sinä olet mestari, oman energiatason todellisuutesi luoja.

Jos luot sitä pelosta, todellisuus vastaa sen mukaisesti. Jos luot sitä uskosta ja antautumisesta, saat kaiken mitä toivot ja enemmänkin.

Egosta sydämeen IV

 




Avautuminen Hengelle



Olemme erottaneet neljä vaihetta siirryttäessä egopohjaisesta tietoisuudesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen:


1. Tyytymättömyys siihen mitä egopohjainen tietoisuus pystyy tarjoamaan, "jonkin muun" kaipuu: lopun alku.
2. Tiedostetaan siteet egopohjaiseen tietoisuuteen, tunnistetaan siihen liittyvät tunteet ja päästetään niistä irti: lopun keskivaihe.
3. Annetaan vanhojen egopohjaisten sisäisten energioiden kuolla, heitetään kotelokuori pois, tullaan uudeksi minäksi: lopun loppu.
4. Sisimmässä herää sydänpohjainen tietoisuus, jota motivoi rakkaus ja vapaus; autetaan toisia ylimenovaiheen aikana.

Puhumme nyt viimeisestä eli 4. vaiheesta: avautumisesta Hengelle.

Kun olet päässyt neljänteen vaiheeseen, olet löytänyt rauhallisen ja hiljaisen paikan sisältäsi. Otat usein yhteyttä sydämesi hiljaisuuteen, jonka tiedät olevan ikuisuudesta. Kaikki mitä koet on suhteellista verrattuna tähän rajoittamattomaan ja kaikkea syleilevään Olemiseen.

Tätä rauhan ja hiljaisuuden paikkaa sisälläsi sanotaan myös Hengeksi.

Esoteerisessa perinteessä on erotettu henki, sielu ja keho.

Keho on sielun fyysinen asuinpaikka rajallisen ajan verran.

Sielu on ei-fyysinen, psykologinen kokemuksen kiintopiste. Sillä on mukanaan monien elämien kokemukset. Sielu kehittyy ajan myötä ja kasvaa hitaasti moniviisteiseksi kauneuden jalokiveksi, jonka jokainen viiste heijastaa erilaista kokemustyyppiä ja siihen perustuvaa tietämystä.

Henki ei muutu tai kasva ajan myötä.

Henki on ajan ja tilan ulkopuolella. Sinussa oleva henki on ikuinen, ajaton osa sinua, joka on Yhtä sinut luoneen Jumalan kanssa. Se on jumalallinen tietoisuus, joka on ilmentymäsi perustus ajassa ja tilassa. Synnyit puhtaan tietoisuuden maailmasta ja otit osan siitä tietoisuudesta mukaasi kaikkiin aineellisiin ilmenemismuotoihisi.

Sielu ottaa osaa kaksinaisuuteen. Kaksinaisuuden kokemukset vaikuttavat siihen ja muuntavat sitä. Henki on kaksinaisuuden ulkopuolella. Se on tausta, jota vasten kaikki kehittyy. Se on A ja O, joita saatat yksinkertaisesti kutsua Alkulähteeksi tai Olemiseksi

Ulkoinen mutta erityisesti sisäinen hiljaisuus on paras sisäänpääsykeino kokea tämä aina läsnäoleva energia, joka olet Sinä syvimmällä ydinolemuksessasi. Hiljaisuudessa voit päästä kosketuksiin ihmeellisimmän ja itsestään selvimmän asian kanssa mitä on olemassa: Henki, Jumala, Alkulähde, Oleminen.

Sielulla on muistoja monista inkarnaatioista. Se tietää ja ymmärtää paljon enemmän kuin maallinen persoonasi. Sielu on yhteydessä aistien ulkopuolisiin tietolähteisiin, kuten menneiden elämiesi persooniin ja astraalitason oppaisiin tai tuttaviin. Tästä yhteydestä huolimatta sielu voi olla sekaannuksen tilassa, tietämätön aidosta luonteestaan. Sielu on voinut saada vammoja tietyistä kokemuksista ja siksi se pysyy pimeyden paikassa jonkin aikaa. Sielu on jatkuvasti kehittymässä ja keräämässä ymmärrystä Maassa olevaan elämään liittyvästä kaksinaisuudesta.

Henki on liikkumaton kohta tässä kehityksessä. Sielu voi olla pimeyden tai valaistumisen tilassa. Henki ei. Henki on puhdas Oleminen, puhdas tietoisuus. Se on pimeydessä yhtä hyvin kun valossakin. Se on kaiken kaksinaisuuden pohjalla oleva Ykseys. Kun olet saapunut egosta sydämeen -muunnosvaiheen neljänteen kohtaan, otat yhteyttä Henkeen. Otat yhteyttä omaan jumaluuteesi.

Yhteydenotto sisälläsi olevaan Jumalaan on kuin kaksinaisuudesta poistumista samalla kun olet täysin läsnä ja maadoittuneena. Tässä tilassa tietoisuutesi täyttyy syvästä mutta hiljaisesta ekstaasista, rauhan ja ilon sekoituksesta.

Tajuat, ettet ole riippuvainen mistään itsesi ulkopuolellasi olevasta. Olet vapaa. Olet aidosti maailmassa mutta et maailmasta.

Yhteyden ottaminen sisälläsi olevaan henkeen ei tapahdu kertaheitolla. Se on hidas ja asteittainen prosessi, jossa otat yhteyttä, katkaiset yhteyden, otat uudelleen yhteyttä... ... Vähitellen tietoisuutesi polttopiste siirtyy kaksinaisuudesta ykseyteen. Se orientoituu uudelleen ja huomaa lopulta, että se tuntee vetoa hiljaisuuteen enemmän kuin ajatuksiin ja tunnetiloihin. Hiljaisuudella me tarkoitamme olemista täysin omassa keskuksessaan ja läsnä, eräänlaisessa arvostelemattoman tiedostamisen tilassa.

Siihen pääsemiseksi ei ole olemassa tiettyjä menetelmiä. Henkeen ei saa yhteyttä noudattamalla jotakin oppia (kuten meditointia, paastoa yms.), vaan todella ymmärtämällä. Ymmärtämällä, että hiljaisuus tuo sinut kotiin, eivät ajatukset tai tunnetilat.

Tämä ymmärrys kasvaa hitaasti, sillä tulet yhä enemmän tietoiseksi ajatustesi ja tunteidesi mekanismeista. Päästät irti vanhoista tavoista ja avaudut sydänpohjaisen tietoisuuden uuteen todellisuuteen. Egopohjainen tietoisuus sisältäsi kuihtuu ja kuolee hitaasti.

Kuoleminen ei ole jotakin, mitä sinä teet; se on sellaista, minkä sallit tapahtua. Antaudut kuolinprosessille. Kuolema on toinen sana muutokselle, muuntumiselle. Se on aina niin. Kuolema on aina vanhan irtipäästämistä ja uudelle avautumista. Tässä prosessissa ei ole yhtä ainoaa hetkeä, jossa sinä "et ole", ts. jossa olet kuollut oman määrittelysi mukaan. Kuolema sinun määrittelysi mukaan on illuusio. Ainoastaan muuttumisen pelkosi saa sinut pelkäämään kuolemaa.

Elämäsi aikana pelkäät fyysisen kuolemisen lisäksi kuolemista emotionaalisesti ja mielellisesti. Mutta ilman kuolemaa asiat jämähtäisivät paikalleen ja kangistuisivat. Joutuisit vanhojen muotojen vangiksi: kulunut keho, vanhentuneet ajatusmallit, rajoittuneet tunnereaktiot. Tukahduttavaa, eikö totta? Kuolema on vapauttaja. Kuolema on raikkaan veden putous, joka rikkoo vanhat, ruosteiset portit ja ponnauttaa sinut uusille kokemusalueille.

Älä pelkää kuolemaa. Kuolemaa ei ole, on vain muutos.

Siirtymä egopohjaisesta tietoisuudesta sydänkeskeiseen elämiseen on monin tavoin kuoleman kokemus. Mitä enemmän samaistat itsesi Henkeen, sisälläsi olevaan Jumalaan, sitä enemmän päästät irti asioista, joista tapasit murehtia tai joihin käytit paljon energiaa. Tajuat syvemmillä ja syvemmillä tasoilla, että ei ole mitään tehtävää, paitsi olla. Kun samaistut olemiseen lävitsesi kiitävien ajatusten ja tunteiden sijasta, se vaikuttaa elämääsi välittömästi. Henki ei ole jotakin abstraktia. Se on todellisuus, jonka voit tuoda omaan elämääsi. Kosketuksissa oleminen tämän lähteistä puhtaimman kanssa muuttaa lopulta kaiken elämässäsi. Jumala eli Alkulähde eli Henki on luonnostaan luova, mutta sellaisin tavoin, jotka ovat sinulle lähes käsittämättömiä.

Henki on hiljainen ja pysyvä ja silti luova. Et todellakaan voi käsittää Jumaluuden todellisuutta mielellä. Se voidaan vain tuntea. Jos päästät sen elämääsi ja tunnistat sen sydämesi kuiskauksista, kaikki alkaa hitaasti mennä paikoilleen. Kun olet virittäytyneenä hengen todellisuuteen, hiljaiseen tietoisuuteen, joka on kaikkien kokemustesi takana, lakkaat työntämästä tai pakottamasta omaa tahtoasi todellisuuteen. Annat asioiden palautua luonnolliseen olotilaansa. Sinusta tulee luonnollinen, aito Itse. Se kaikki tapahtuu harmonisella, merkityksellisellä tavalla. Koet, että asiat yhtyvät tavalla, jolla on luonnollinen rytmi, luonnollinen virtaus. Ja sinun tarvitsee vain pysyä virittäytyneenä tähän jumalalliseen rytmiin ja päästää irti peloista ja väärinymmärryksistä, jotka saavat sinut haluamaan väliinpuuttumista.




Toisten auttaminen Hengen tasolta

Kun olet siirtynyt egopohjaisesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen, olet enemmän tai vähemmän jatkuvasti kosketuksissa sisäisen olemisen jumalalliseen virtaan. Tässä olemisen tilassa ei ole tarvetta tai halua auttaa toisia, vaan se tulee sinulle luonnostaan. Sinä vedät puoleesi, mutta et tahdon avulla. Energiatasolla olet nyt värähtelemässä tietyllä tavalla. Jotakin on läsnä energiakehossasi, joka vetää ihmisiä luoksesi. Se ei ole mitään sellaista mitä teet, vaan jotain jota olet. Energiassasi on värähtely, joka auttaa heitä pääsemään kosketuksiin oman jumalallisen Itsensä kanssa.

Voit olla heille kuin peili, jossa he näkevät vaikean ongelman tai tilanteen vapautuvan ja muuntuvan ratkaisun energiaksi.

He voivat aistia ratkaisun energian (joka perustuu aina yhteyteen jumalallisen Itsen kanssa) olemisessasi.

Pystyt opettamaan heille jotakin, ja opetus tapahtuu olemalla oma itsesi. Sinä et opeta tai paranna välittämällä tietojasi tai käyttämällä tiettyjä menetelmiä. Läsnäolostasi on todella apua, kun annat itsesi olla juuri se joka olet ja ilmaiset itseäsi niin kuin sinusta on kaikkein riemullisinta. Antamalla itseäsi toisille teet tilaa heidän parantumiselleen, ja he voivat valita tulevansa siihen tilaan tai jättää tulematta. Se riippuu heistä.

Parantajana tai terapeuttina sinun on todellakin vain pysyttävä kosketuksissa jumalalliseen sisäiseen virtaan, hiljaiseen tietoisuuteen, joka on Henki. Nimenomaan tämä yhteys liikuttaa ihmisiä ja nostaa heidät korkeampaan, vapaampaan tiedostamisen tilaan, mikäli he niin valitsevat. Jos he niin tekevät, se tapahtuu rytmillä ja virtauksessa, joka on heidän omansa.

Tällä tavoin toisten apuna olemiseen liittyy hyvin neutraali tunnesävy. Se edustaa tietynlaista etäisyyttä, jossa irrottaudut henkilökohtaisista toiveistasi toisten muuttamiseen tai "parantamiseen".

Tämä toive, joka näkyy kaikissa valotyöntekijöissä jossakin vaiheessa, ei ole peräisin siitä, että he aidosti ymmärtävät sen sisäisen tien, jota he haluavat kulkea löytääkseen oman sisäisen totuutensa. Useimpien ihmisten on mentävä tiettyjen ongelmakysymysten ytimeen saakka ennen kuin he ovat todella valmiita irrottautumaan niistä. Kun he niin tekevät, he todella "omistavat" ratkaisun ongelmaan ja se antaa heille syvää tyydytystä. Ehkäpä tunnistat tämän omasta elämästäsi ja niistä ongelmista, joiden parissa olet kamppaillut. Tiedosta tämä äläkä taistele estääksesi ihmisiä "menemästä pohjalle". Jos he ovat päättäneet mennä sinne, he menevät sinne huolimatta siitä mitä sinä teet tai sanot.

On parempi olla sekaantumatta emotionaalisesti ihmisiin, joita autat. Emotionaalinen sekaantuminen kutsuu omaa tahtoa mukaan toisten parantamiseen tai muuntamiseen.

Tämä henkilökohtainen halu ei auta heitä, vaan se voi itse asiassa aiheuttaa esteitä heidän parantumisprosessiinsa. Aina kun haluat ihmisten muuttuvan, et ole rakkauden ja sallimisen tilassa. He aistivat tämän. Saatat ajatella, että "luet" heitä intuitiivisesti, mutta myös he ovat näppäriä lukemaan sinua!

Egosta sydämeen -siirtymävaiheen neljäs kohta koskee sielun tason ylittämistä ja kohoamista hengen tasolle. Tarkoituksemme ei tietenkään ole sanoa, että sielu on jollakin tapaa "vähemmän" kuin henki. Asian ydin on seuraava: olet suurempi ja sisällät enemmän kuin sielusi. Sielu on kokemuksen ajoneuvo. Samaistumalla itsessäsi olevaan Henkeen, jumalalliseen itseesi, kaikki asiat, joita olet kokenut monien elämien aikana, loksahtavat paikalleen. Kohoat kokemusten yläpuolelle, kun et samaistu niistä mihinkään. Sillä on sieluun parantava vaikutus.



Aika, moniulotteisuus ja sinun valominäsi

 




Aiemmissa valotyöntekijäsarjan osissa olemme kertoneet enemmän tai vähemmän kronologisen tarinan valotyöntekijäsielujen historiasta ja sisäisestä kehityksestä. Kertomus saattaa antaa sinulle vaikutelman, että sinä kehityt ajassa, pisteestä A pisteeseen B, pimeydestä valoon, tietämättömyydestä viisauteen.


Ja tietyllä tapaa näin onkin.


Silti tässä päätösosassa me haluamme kiinnittää huomiosi erilaiseen näkökulmaan, erilaiseen tapaan katsoa itseäsi. Se näkökulma kohottaa sinut ajan ulkopuolelle, tämän nimenomaisen historian ulkopuolelle ja tutustuttaa sinut ajattomaan olemassaoloosi, toisin sanoen sinun moniulotteisuuteesi.


Osa sinusta on täysin riippumaton ajasta ja tilasta. Se osa on vapaa milloin tahansa menemään mihin tahansa ulottuvuuteen tai kokemuspiiriin se haluaa. Se on vapaa valitsemaan pimeyden ja valon välillä milloin tahansa.


Maallisesta näkökulmastasi katsoen menet pisteestä A pisteeseen B lineaarisesti. Käyt esimerkiksi käsittelemämme sisäisen kehityksen neljän vaiheen läpi kohta kohdalta.


Ajattomasta, moniulotteisesta näkökulmasta katsoen todellinen sinä ei kuitenkaan kehity ajan kuluessa, vaan se kokee kehityksen. Todellisen sinun ei tarvitse kehittyä. Se sallii tämän kokemuksen omalla vapaalla valinnallaan. Valintaa motivoi syvällinen tieto kaksinaisuuden kokemisen suuresta arvosta.


Ajattoman, henkisen Itsesi näkökulmasta olet milloin tahansa vapaa kokemaan minkä tahansa kohdan suoralla A:sta B:hen ja Ö:hön. Voit aktivoida minkä tahansa tietoisuuden todellisuuden itsellesi milloin tahansa, koska ajatus siitä, että olet juuttunut tiettyyn sisäisen kehityksen vaiheeseen, on loppujen lopuksi illuusio.


Haluamme kiinnittää huomiosi tähän näkökulmaan siksi, että se saattaa auttaa sinua murtautumaan sisäisten esteiden läpi. Se saattaa auttaa sinua tunkeutumaan illuusion verhon läpi ja saamaan suoran kosketuksen omaan Valominääsi: enkelienergiaan jota sinä aidosti olet.


Jotta käsittäisit tämän näkökulman todelliseksi näkökulmaksi katsella itseäsi, meidän on selvitettävä hieman ajan käsitettä.








Aika

Ykseyden korkeimmalla tasolla aikaa ei ole. Se on Hengen, Jumalan, puhtaan olemisen taso (katso edellinen osa). Tällä tasolla ei ole kehittymistä, ei "tulemista joksikin", vaan ainoastaan "oleminen".


Ykseyden alimmalla tasolla, jossa erillisyys koetaan voimakkaimpana, käytetään onttoa, lineaarista ajan käsitettä. "Ontolla" tarkoitan tieteellistä, abstraktia käsitettä ajasta, joka on täysin vailla subjektiivisuutta ja tunnesisältöä. Tässä käsitteessä aika on objektiivinen rakenne sinun ulkopuolellasi. Aika on laitettu kokemustesi päälle ulkoiseksi kehykseksi.


Esimerkiksi ansioluettelo, jonka lähetät työpaikkahakemustesi mukana, koostuu usein tällaisesta objektiivisesta tosiasioiden aikajanasta. Tänä vuonna tein sitä, tuona vuonna valmistuin siitä oppilaitoksesta, ja niin edelleen. Painotat asioiden näkyvää, ulkoista puolta. Asioiden sisäpuoli – motivaatio, merkitys, subjektiivisuus – jätetään pois.


Ykseyden ja erillisyyden välisillä energiatasoilla aika on todellisuus, joka "vaihtelee" kokemustesi mukaan. Aika on kokemusperäinen käsite: kokemuksen paloittelutapa. Näillä tasoilla on aikaa, mutta se ei ole sellaista, mikä on irrallaan kokemuksistasi tai niiden ulkopuolella.


"Kellonaikaa" ei ole esimerkiksi astraalitasoilla, jonne matkaat nukkuessasi ja myöskin kuoltuasi. Kellonaika on äärimmäinen yritys irrottaa aika subjektiivisuudesta, ts. sinusta ja kokemuksistasi. Se on mahtava illuusio. Astraalitasoilla aika on kokemustesi rytmi. Joskus lepäät, nyt tapaat jonkun, sitten opiskelet, jne. Aina kun yksi vaihe loppuu ja toinen alkaa, kellonaika – siis jokin ulkoinen – ei määrää sitä, vaan tunteidesi sisäinen virta, eli se mikä sinusta näyttää luonnolliselta.


Tämä ajan tai rytmin luonnollinen aistiminen voi myös olla osa maallista elämää. Ajan subjektiivisuus, toisin sanoen se, että aika voidaan kokea eri tavalla eri olosuhteissa, on tuttua teille kaikille. Sanotte, että "aika rientää", kun teillä on hauskaa, kun taas aika näyttää pysähtyvän ollessanne hammaslääkärin odotushuoneessa tai supermarketin kassajonossa.


No, skeptikko sisälläsi saattaa sanoa: ajan havaitaan kuluvan hitaammin, kun olosuhteet koetaan kielteisiksi, kun taas aika nähtävästi kuluu nopeammin, kun olosuhteet ovat myönteisiä. Mutta itse aika on aina sama, se raksuttaa samaan jäyhään tapaansa koimmepa asioita miten tahansa.


Tämä on ajan käsitteen "objektiivinen kehys", jota kutsutaan myös ajan lineaariseksi käsitteeksi. Se on peräisin rationaalisesta, tieteellisestä lähestymistavasta aikaan.


Mutta kuvittelepa, ettei ole kelloja, ei yötä eikä päivää, ei luonnollisia vaikutuksia kuten aurinkoa, kuuta ja vuorovesi-ilmiötä, joilla aikaa voisi mitata. Silloin voisit turvautua vain omaan subjektiiviseen tuntumaasi ajasta.


Objektiivinen ajan mittari – kello – ei todellakaan perustu johonkin ulkoiseen, vaan se on ihmismielen tuote, ja mieli haluaa jakaa ja luokitella. Ihmismieli on pelkistänyt asiat tiettyyn järjestykseen Maan luonnollisten ilmiöiden mukaan. Mutta "aikaa itsessään", riippumattomana inhimillisestä tekijästä, ei ole olemassa. Se on illuusio, joka on erään erillisyysuskomukseen jääneen tietoisuustyypin tuote.


Aika on pohjimmiltaan subjektiivista. Aika on keino paloitella kokemusta siten, että saat siihen järkeä. Sanot esimerkiksi jollekin: "hän on vanha sielu". Tarkoitatko todella vuosien vai elämien lukumäärää, kun viittaat hänen ikäänsä? Vai tarkoitatko "vanhalla" tietyn aikamäärän sijasta, että hänessä on tiettyjä ominaisuuksia, kuten viisautta, tasapainoa ja seesteisyyttä? Viittaus aikaan sanonnassa "vanha sielu" on todellakin viittaus kokeneisuuteen.


Aika sanan täydessä merkityksessä on "joksikin tulemisen dynamiikkaa" sisäisellä tasolla. Se saattaa olla hyödyllinen käsite, koska sen avulla voit ilmaista asioiden luonnollisen rytmin tai virtauksen. Mutta kun se käsitetään joksikin objektiiviseksi, joka on sinun ylläsi ja yläpuolellasi, silloin sillä on taipumus rajoittaa ja häiritä sinua. Et ole rajoittunut johonkin tiettyyn aikajanaan. Et ole lineaarinen olento. Sinussa on tasoja, jotka ovat tällä hetkellä kokemasi ajan kehyksen ulkopuolella. Juuri tähän puoleen sinua, eli sinun moniulotteisuuteesi me haluamme kiinnittää nyt huomiosi.

Moniulotteisuus

Lineaarisen aikakäsitteen mukaan et voi olla kuin yhdessä paikassa samaan aikaan. Sanan "sinä" lineaarinen käsite viittaa kehoosi, aivoihisi ja tietoisuuteesi, joka on jollakin lailla sidoksissa kehoosi/aivoihisi. (Tiede ei pysty vielä selittämään miten nimenomaan keho ja tietoisuus ovat "sidoksissa", mutta se väittää yleisesti, että tietoisuus ei voi olla olemassa ilman fyysistä kehoa.)


Ajan "täyden", subjektiivisen käsityksen mukaan olet siellä missä sinun tietoisuutesi on. Tietoisuutesi keskus määrää missä olet ajan ja paikan suhteen eikä suinkaan kehosi sijaintipaikka.


Esimerkki: olet asemalla odottelemassa junan saapumista. Siihen menee vielä jonkin aikaa, joten vain istut ja tuijotat eteesi, ja huomaamatta joudut hieman muuttuneeseen tietoisuuden tilaan. Ajattelet jotakuta, jonka kanssa puhuit eilen. Keskustelu palautuu mieleesi helposti ja muistat elävästi kuinka se vaikutti sinuun. Elät uudelleen tiettyjä kohtia keskustelusta, vedät sen nyt-hetkeen menneisyydestä. Itse asiassa matkaat siinä menneisyyteen ja käyt uudelleen kyseisen hetken energioissa. Sinun nyt-energiasi on vuorovaikutuksessa menneisyyden energian kanssa, mahdollisesti muuttaen kyseisen hetken kokemustasi ja siten muuttaen menneisyyttä.


Muuttamalla menneisyyttä emme tarkoita, että muutat fyysisiä tosiasioita, vaan että päällystät ne erilaisella tulkinnalla tai näkökannalla. Muuttamalla tietyn menneen tapahtuman tunteilla koettua sisältöä sinä kuitenkin eräässä mielessä muutat tapahtumaa itsellesi.


Ajattelepa tätä esimerkkiä.


Keskustelit jonkun kanssa, joka loukkaantui kovasti jostakin kommentistasi, jossa ei ollut lainkaan kriittistä aikomusta. Tämä toinen henkilö alkoi haukkua sinua ja käveli sitten tiehensä. Nyt sinä vuorostasi tunsit tulleesi loukatuksi, väärinymmärretyksi, vihaiseksi ja järkyttyneeksi samaan aikaan. Kotiin tultuasi olit vaivautunut muutaman tunnin, mutta sitten annoit asian olla ja nukuit yön hyvin. Seuraavana aamuna rautatieasemalla sinun oli odotettava junaa ja äkkiä muistit tämän omituisen keskustelun, jossa asiat menivät niin yllättävästi pieleen. Katsot sitä nyt erilaisesta näkökulmasta ja yhtäkkiä tajuat miksi tämä henkilö loukkaantui niin kovasti kommentistasi. Muistat joitakin asioita hänen menneisyydestään, jotka yksinkertaisesti olit unohtanut ennen sitä keskustelua. Voit nyt nähdä hänen tunteellisen reaktionsa aivan eri valossa, ja erityisesti siten, ettei sillä ole mitään tekemistä sinun kanssasi. Sinä et loukannutkaan, sinä vain laukaisit vanhan tuskan hänen sisällään. Tämä näkökulma saa liikkeelle erilaisen tunnevasteen sinussa. Tunnet helpotuksen, oivalluksen tunteen, ja kyllä... tunnet anteeksiantoa. ”Ahaa, aivan……nyt ymmärrän………miesparka”.


Sillä hetkellä luot menneisyyttä uudelleen. Päällystät sen tosiasioiden erilaisella tulkinnalla, joka korvaa alkuperäisen reaktiosi. Selvennetäänpä vielä, tämä ei suinkaan tarkoita, ettei alkuperäistä reaktiota tapahtunut, vaan että suuttumuksen, järkytyksen ja väärinymmärryksen energiat muuntuivat ymmärrykseksi ja anteeksiannoksi. Menneisyyden ja nykyisyyden vuorovaikutus sai aikaan "henkisen alkemian".


Fyysiset tosiasiat eivät todellakaan ole niin tärkeitä. Tilanteen tunnesisältö, energiatason reaktiosi sitä kohtaan nimenomaan muokkaa elämääsi ja todellisuuttasi. Siksi voimme oikeutetusti sanoa, että voit muuttaa menneisyyttä matkaamalla ajan halki menneisiin energioihin, jotka yhä tarvitsevat ratkaisua.


Samalla kun istut asemalla tekemässä aikamatkaasi, jokin kerros tietoisuudestasi on yhä läsnä kehossasi. Saatat aistia "takaraivossasi", että käsiäsi alkaa palella tai että jotkut nuoret takanasi puhuvat äänekkäästi.


Tietoisuus pystyy jakautumaan. Se voi olla eri paikoissa samaan aikaan, mikä merkitsee, että tietoisuus voi asustaa erilaisissa energiatason todellisuuksissa samaan aikaan.


Sitä moniulotteisuus merkitsee. Tietoisuutesi ei ole rajoittunut tilaan ja aikaan. Vaikka sinulla on elinaikanasi Maassa perussopimus siitä, että jokin osa tietoisuudestasi on aina yhteydessä maallisen kehoosi, tietoisuutesi ei sen takia ole rajoittunut yhteen tiettyyn kohtaan ajassa. Sinua ei rajoita menneisyys eikä tulevaisuus, sillä ne eivät ole kiinteitä asioita. Ne ovat helposti muuttuvia kokemuskenttiä. Ne ovat muutettavissa ja sinä voit olla vuorovaikutuksessa niiden kanssa nyt-hetkestä käsin.


Tietoisuutesi on moniulotteinen, vaikka ajattelet olevasi fyysisen kehosi vankina. Tiedätkö ilmaisun: "hän elää menneisyydessään"? Joku ei voi päästää irti menneisyydestä ja hänen tietoisuutensa on täynnä menneitä kokemuksia ja tunnetiloja, kuten mielipahaa, katumusta tai pelkkää surua. Kyseinen ihminen "ei ole täällä". Hän on kirjaimellisesti menneisyydessä. Yllä olevan esimerkin mukaisesti hän on vuorovaikutuksessa menneisyyden kanssa nyt-hetkestä, muttei vapauttavalla, alkemiallisella tavalla. Hänen kehonsa on läsnä täällä ja nyt, mutta hän on juuttunut menneisyyteen. Hänelle aika on pysähtynyt samalla kun kello tikittää ja mittaa viikkojen ja kuukausien juoksua. Se johtuu siitä, ettei hän liiku kokemusperäisesti.


Hän ei virtaa elämän ja kokemusten luonnollisten prosessien mukana. Siinä on esimerkki moniulotteisuudesta. Vaikka rajoitat itsesi tällaiseen kapeaan tietoisuuteen, olet kaiken aikaa moniulotteinen. Tällä tarkoitan sitä, että moniulotteisuus ei ole jotakin, joksi sinä tulet, vaan se on jotakin, jota sinä olet. Se on sinulle luontaista, se on sinun luonnollinen olemisen tilasi.


Todellinen kysymys kuuluukin: kuinka voit olla moniulotteinen vapauttavalla ja muuntavalla tavalla? Kuinka voit käyttää moniulotteisuuttasi siten, että voit siirtyä vapaasti ulottuvuuksien läpi menettämättä kosketusta jumalalliseen henkeesi? Moniulotteisena oleminen viisauden ja tiedostamisen paikasta: se on sinun henkinen päämääräsi. Sinun päämääräsi on tulla täysin tietoiseksi moniulotteiseksi luojaksi.


Olemalla tietoisesti moniulotteinen merkitsee, että päästät irti lineaarisen ajan illuusiosta, mikä merkitsee myös sen käsitteen irtipäästämistä, että olet keho (muttet enempää).


Tietoisesti moniulotteisena oleminen on itsesi samaistamista sisälläsi olevaan henkeen (Jumalaan), joka on ehdottoman vapaa menemään valitsemaansa kokemusmaailmaan (= ulottuvuuteen).


Tietoisesti moniulotteisena oleminen on olennainen osa Uuden Maan todellisuutta.


Kun taistelet moniulotteisuuden käsitteen kanssa, syy on siinä, että käsität "olemisen kahdessa eri paikassa samaan aikaan" fyysisellä tavalla. Fyysinen kehosi ei voi olla kahdessa fyysisessä paikassa samaan aikaan. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole fyysisiä paikkoja, ne eivät ole niin sanotusti "ainemöhkäleitä". Ulottuvuudet ovat tietoisuuden maailmoja, tietoisuuden tasoja, jotka tottelevat tiettyjä (energiatason) lakeja.


Tietoisuutesi voi olla osallisena eri ulottuvuuksissa samaan aikaan. Se tapahtuu NYT. On olemassa menneisyyden, tulevaisuuden, astraalitasojen, menneiden elämien, sisälläsi olevan enkelin, ym. todellisuuksia, jotka risteävät ja kohtaavat sisälläsi juuri täällä, juuri nyt. Sinä OLET moniulotteinen nyt, mutta oletko sitä tietoisesti? Sallitko ulottuvuuksien virtaamisen sisään ja ulos, hyväksytkö mitä energioita ne tuovat sinulle ja voitko tunnistaa ne omaksesi?


Olet kaiken aikaa vuorovaikutuksessa toisten ulottuvuuksien kanssa, joihin kuulut, mutta jos teet niin tietoisella ja hyväksyvällä tavalla, olet itse asiassa muuntamassa noiden ulottuvuuksien todellisuuksia. Ympäröimällä noiden ulottuvuuksien juuttuneita tai padottuja energioita ja pitämällä niitä tietoisuutesi valossa, sinä vapautat ja sulautat osia omasta Itsestäsi ja muutat nykyisyyttäsi.


Monet tietoisuuden tasot kohtaavat sisälläsi ja sinä olet pohjimmiltaan mestari, joka valitsee minkä niistä haluaa kokea. Olet vapaa matkustamaan niiden läpi, nopeasti tai hitaasti, kauas tai lähelle. Niin kauan kuin samaistut sisälläsi olevaan Henkeen, säilytät tietoisuuden, että olet vapaa.


Mutta kun juutut rajoittaviin ajatuksiin, tartut uskomuksiin kuten "tämä ei ole mahdollista", "tämä ei ole sallittua", "tämä menee pieleen", ja niin edelleen, uppoat erillisyyden illuusioon. Jäät kiinni illuusioon lineaarisesta ajasta, illuusioon siitä, että olet keho, illuusioon siitä, että olet erossa Jumalasta. Tällä tavoin sielu joutuu väliaikaisesti "sidotuksi" tiettyihin kokemusmaailmoihin. Se unohtaa todellisen alkuperänsä, jumaluutensa ja vapautensa.


Tätä kiinni jäämistä tai "sidotuksi joutumista" kutsutaan myös karmaksi.


"Pääseminen irti siteistä" eli vapautuminen etenee lukuisia vaiheita pitkin, joita kutsut "sisäiseksi kasvuksi". Ihmisen (lineaarisesta) näkökulmasta katsoen sinä olet "vapautumassa karmasta" ja hitaasti muuntumassa niiden neljän sisäisen kehityksen vaiheen mukaisesti, joita olemme kuvailleet tässä valotyöntekijäsarjassa. Hengen näkökulmasta sinä olet kuitenkin vain ponnahtamassa takaisin jumalallisen tiedostamisen luonnolliseen tilaan. Siitä näkökulmasta katsoen karmasta vapautuminen ei ole mitään muuta kuin oman jumaluuden muistamista.



Sinun valominäsi

Sisälläsi yhtyy monia ulottuvuuksia, monia tietoisuuden maailmoja. Ja sinä olet todella mestari, koko ulottuvuuksien kentän luoja. Olet tähti, jolla on monia säteitä; sielutietoisuus, jolla on monia ilmenemismuotoja. Olet vapaa aktivoimaan minkä tahansa todellisuuden haluat.


Jos unohdat lineaarisen ajan eli aikajärjestyksen käsitteen, sallit itsesi uskoa, että menneisyys tai tulevaisuus ei määrää sinua. Silloin voit tuntea olevasi ulottuvuuksien värähtelykentän keskellä, jotka kaikki saavat alkunsa yhdestä jumalallisesta, ajattomasta lähteestä: sinusta.


Kuvittele itsesi kaikkien näiden todellisuuksien, kaikkien näiden mahdollisuuksien keskelle, ja valitse sitten yksi, jossa on eniten Valoa sinulle.


Valitse kirkkain ja ihanin säde kentästä, ja mene nyt sen sisään hetkeksi ja tunne millaista on OLLA kyseinen säde.


Se on sinun Valominäsi.


Se on se osa sinusta, joka on eniten kuin Jumala.


Perinteisesti Jumalaa lähinnä olevia olentoja kutsutaan arkkienkeleiksi.


Ja se sinä olet, tässä ulottuvuudessa, juuri nyt.


Te olette itse asiassa arkkienkeleitä.


Arkkienkelit ovat olentoja, jotka ovat hyvin lähellä Alkulähdettä/Henkeä/Jumalaa, mutta ne eivät ole täysin yhtä sen kanssa. Ne ovat yhden askeleen poispäin absoluuttisesta tietoisuudesta, joka tarkoittaa puhdasta Olemista ilman erillisyyttä, joksikin tulemista tai yksilöllisyyttä.


Arkkienkeleillä on eräänlainen yksilöllisyys. Heissä kaikissa on jotain ainutlaatuista. Arkkienkelillä voidaan sanoa olevan tiettyjä ominaisuuksia. Sitä ei voida sanoa Jumalasta eli Alkulähteestä. Jumala on Kaikki ja Ei Mitään. Tämän takia arkkienkelit ovat "erillisyyden maailmassa", maailmassa, jossa on minä vastaan toinen. He ovat osa kaksinaisuutta, vaikkakin vain vähän.


Arkkienkeli on aspekti Jumalasta, joka on ilmentänyt itsensä tietyksi olennoksi, tiettyyn muotoon. Kreikkalainen filosofi Platon kutsui tätä "ideaksi", mikä meidän termeillämme on energiatason "arkkityyppi-" eli perustodellisuus, joka ylittää fyysisen maailman. Arkkienkelit ovat siinä mielessä platonisia "ideoita". On Rakkauden, Totuuden, Hyvyyden arkkienkeli (idea), ja niin edelleen, ja kullakin niistä on Jumalan tietyn aspektin energia. Arkkienkelit eivät ole niinkään persoonia kuin energiakenttiä, joilla on yksilöllinen aromi.


Miksi Henki eli Jumala ulkoisti aspekteja Itsestään tällä tavoin?


Se johtui luovuuden ilosta.


Arkkienkelienergiat ovat ilmentymiä Jumalan loppumattomasta luovuuden ilosta.


Arkkienkelit eivät ole Jumalan ulkopuolella. Mikään ei ole Jumalan ulkopuolella. Jumala on kaikessa. Jumala on läsnä kaikissa luoduissa energioissa "Hengen aspektina". Nimenomaan tämä aspekti tekee kaikista näistä energioista YHTÄ.


Juuri "sielun aspekti" erottaa olennon toisesta, tekee sen erilaiseksi ja ainutlaatuiseksi. Sielun aspekti kattaa olennon yksilöllisyyden.


Kaikissa luoduissa olennoissa, joissa on yksilöllisyyttä, yhtyy Henki ja sielu, tietoisuus (henki) ja kokemus (sielu).


Luominen on Hengen ja sielun tanssia.


Arkkienkelit ovat niin sanotusti Jumalan ensimmäisenä syntyneitä lapsia. Eivät "ensimmäisiä" lineaarisessa mielessä, vaan siinä mielessä, että ne ovat hyvin lähellä Jumalaa. Ne tiedostavat syvästi oman jumalallisuutensa ("Hengen aspekti"). Ihmiset havaitsevat arkkienkelit kirkkaaksi ja puhtaaksi Valoksi.


On erilaisia arkkienkeleitä. Jokainen arkkienkeli virrattaa energiaa aivan kuin aurinko valonsäteitä. Lähettämällä näitä säteitä yhä kauemmaksi arkkienkeli pääsee kosketuksiin tuntemattomien tilojen kanssa, kokemusmaailmojen kanssa, jotka ovat sille uusia. Arkkienkelin energia kurkottaa kauas ja tällä spontaanilla, luovalla hetkellä se törmää johonkin, joka on toista kuin hän, johonkin, joka ei ole Valoa vaan Pimeyttä. Pimeys tässä merkitsee vain kauempana olemista Ykseydestä/Hengestä – vedettynä kauemmaksi yksilöllisyyden maailmaan.


Jumala eli Henki ei ole pimeyttä eikä Valoa. Jumala vain yksinkertaisesti ON. Arkkienkelit ovat Valon olentoja. Luomalla Valon Jumala loi myös Pimeyden. Se johtuu vain siitä, että arkkienkelit ovat kaksinaisuuden ulottuvuudessa, Ykseyden ulkopuolella. Niillä on yksilöllisyyden taju. Valominän (enkelin) luominen aiheutti Pimeysminän luomisen eli sen osan Itsestä, josta puuttuu Valo. Tässä polariteetissa on kauneutta, koska se sisältää luomisen dynamiikan.


Jumala, puhdas oleminen ja tietoisuus, kaipasi kokemusta, ja tämän kokemuksen Hän saa luodun maailmankaikkeuden välityksellä, läsnäolonsa välityksellä maailmankaikkeuden valon ja pimeyden aspekteissa.


Jumala ei tiennyt mitä arkkienkelit tulivat kokemaan sen jälkeen kun he saapuivat kaksinaisuuden maailmaan. Juuri sitä Hän janosi: kun ei TIEDÄ kaikkea, vaan kokee jotakin uutta.


Astuessaan Ykseyden ulkopuolelle arkkienkelit saapuivat tyhjään tilaan, loputtomien kehitysmahdollisuuksien tilaan.


Arkkienkelit huomasivat, että he pystyivät luomaan useita muotoja ja elämään niissä. Jokaiseen muotoon, jota asustaa tietoinen olento, liittyy tietty näkökulma eli perspektiivi, joka mahdollistaa "muodottomalle tietoisuudelle" asioiden kokemisen eri tavoin. Kun arkkienkelit lähtivät seikkailemaan kokemusten perässä, koko sitä prosessia voidaan kuvata valtavana säihkyvän valon vesiputouksena. Arkkienkelien energia valui ulos Jumalasta/Alkulähteestä kuin säihkyvän, kirkkaan veden massiivinen virta, joka eteni joka suuntaan. Tämän valtavan vesivirran sisällä erottui pieniä virtoja, jotka jakautuivat vielä pienemmiksi virroiksi, kunnes muodostui nestemäisen valon pienen pieniä pisaroita. Näitä pisaroita voidaan verrata tietoisuuden yksittäisiksi yksiköiksi, joilla kullakin on oma kokemussarjansa.


Hengen ja sielun tanssi oli juuri todella alkanut!


Tietoisuuden yksittäiset yksiköt, joita me kutsumme sieluiksi, jatkoivat matkaansa. Syvällä sisimmässään niillä oli energiaa Hengeltä eli Alkulähteeltä sekä energiaa siltä arkkienkeliltä, josta ne olivat peräisin. Mutta kun ne matkasivat yhä kauemmaksi, ne tulivat kokemaan, että oli mahdollista unohtaa alkuperänsä, unohtaa jumaluutensa ja eksyä pimeyteen ja illuusioon. Tätä pimeyden ja valon polariteettia voitiin parhaiten kokea ihmisenä, eläen maapallolla.


Kun kuvailemme prosessia, jossa arkkienkelit saavat alkunsa Alkulähteestä ja tulevat lopulta ihmisiksi, näyttää siltä, että kerromme lineaarista, kronologista tarinaa. Mutta ei se ole näin. Jumalasta lähtevä säteily tai energian vesiputous tapahtuu juuri nyt. Tämä tarina kertoo sinulle niistä identiteeteistä, jotka ovat sinun saatavillasi Nyt, eikä siitä kuka sinä olit joskus kaukaisessa menneisyydessä. Juuri tällä hetkellä sisälläsi on puhtaan arkkienkelienergian kerros, puhtaan Valon kerros. Sisälläsi on myös hämmennyksen ja pelon kerroksia. Mutta voit milloin tahansa valita ollaksesi Valominä, se enkeli joka sinä olet. Se ei ole jotakin sellaista, mitä sinun pitää kehittää, vaan se on yksinkertaisesti osa sinua.


On tärkeää tajuta, että sinun ei tarvitse katsoa ylöspäin henkisiin mestareihin, oppaisiin tai enkeleihin. Ei ole olemassa ainoatakaan auktoriteettia sinun yläpuolellasi. Sinä itse olet "ensimmäisenä syntyneiden" joukossa, istumassa Jumalan valtaistuimen vieressä. Sinä itse olet Jumala ja enkeli.


Saat helpoimmin kosketuksen Valominääsi ottamalla yhteyden sisälläsi olevan puhtaan tietoisuuden, puhtaan Hengen kerrokseen. Sen sinä teet hiljentymällä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tällöin kokemasi hiljaisuus on todellakin ainaisesti läsnä sinussa; sinun on vain tiedostettava se.


Kun olet yhteydessä hiljaisuuteen, sisälläsi olevaan iäisyyden ulottuvuuteen, voit tuntea Hengen halun kokea. Siitä halusta syntyi sinun Valominäsi.


Sielu kokee suurimman ilon Hengen ja kokemuksen välisessä vuorovaikutuksessa, jumalallisuuden ja ihmisyyden välisessä vuorovaikutuksessa. Se on se maailmankaikkeuden salaisuus.


Kun olet puhtaasti Henki, todellisuutesi on staattinen. Mikään ei muutu. Kokemus ja liike syntyvät vain silloin kun on olemassa suhde johonkin sinun/Hengen ulkopuolella olevaan. Kun aistit jotakin muuta kuin itsesi, aistit kutsun tutkimaan, tuntemaan, saamaan selville. Kokeaksesi jotakin muuta kuin itsesi sinun on mentävä absoluuttisen Ykseyden ulkopuolelle, Jumalan/Hengen ulkopuolelle. Kun teet niin, sinusta tulee yksilöllinen sielu.


Olet ainutlaatuinen sielu, yksi jalka absoluuttisen maailmassa, toinen jalka suhteellisuuden (=kaksinaisuuden) maailmassa.


Suhteellisuuden (kaksinaisuuden) tutkimuksissasi saatat joutua niin kauas Kotoa, että menetät yhteyden sisälläsi olevaan Hengen elementtiin. Tällöin sielusi eksyy pelon ja erillisyyden illuusioon.


Riemu on mahdollisimman suurta silloin, kun osallistut kokemuksen maailmaan samalla kun pysyt yhteydessä Henkeen, Kotiin. Tasapainoinen vuorovaikutus Hengen ja sielun välillä on suurimman luovuuden ja rakkauden lähde.


Tästä näkökulmasta katsoen te olette kaikki matkalla löytämään oikean tasapainon absoluuttisen Ykseyden ja yksilöllisenä sieluna olemisen välille. Teidän joukossanne olevat valotyöntekijät ovat tällä hetkellä pyrkimässä Hengen kanssa Ykseyden suurempaa tiedostamista kohti. He ovat matkanneet kaksinaisuuteen pitkälle ja kauas ja he, toisin sanoen te rakkaat lukijani, olette valmiita palaamaan Kotiin. Ei kuitenkaan puhtaan Ykseyden staattiseen Kotiin, vaan jumalallisten, moniulotteisten ihmisten dynaamiseen ja luovaan todellisuuteen, ja heidän kokemuksiaan täyttää ilo ja Valo.


Tähän päättyy valotyöntekijäsarja. Kaikilla teillä tätä lukevilla on voimakas kaipuu Kotiin ja syvällinen päätös täyttää syvimmät toiveenne. Pitäkää kaipuunne ja toiveenne elossa ja luottakaa niihin, sillä ne tuovat teidät Kotiin.


Rakkain terveisin


Joshua




© Pamela Kribbe 2004
www.jeshua.net


Suomennos: Tapio Närhi